maanantai 29. joulukuuta 2014

Taas mennään!

Terve!
Ei sentään,vaan terkkuja sairaalasta.
Joulu tuli ja meni paskataudissa. Oli eka joulunaika, etten syöny kertaakaan ähkyä, ja eka jouluaatto, etten syöny yhtään mitään. Hörppäsin pari desiä mustikkakeittoa, vaan seki oli liikaa, ja seuraava yö meni vessassa juostessa.
Koko tauti kesti yheksän päivää, ja pelkäsinki saaneeni clostrdfiumin takas, vaan onneksi ei. Aatonaattona kävin jättään paskanäytteen päivystykseen. Joulupäivänä aloin oksentaa, ja sitte oliki jo viisainta lähtä päivystykseen.
Ottivat osastolle ja nesteyttivät, ja olo alkoki pian kohentua. Maha parani seuraavana päivänä, eli perjantaina ja kotia piti päästä lauantaina. La-aamuna oli kuitenki kuumetta, ja sydäentsyynit koholla, joten ei mihinkään kotiin. Illalla entsyymit mitattiin uuestaan, ja olivat nousseet entisestään. Niinpä siinä illankähmässä laitettiin lätkät rinnuksiin ja telemetri mittaamaan sydämen toimintaa. Vähän meinas ahistaa, että sydäriäkö tässä nyt ootellaan, vaan yön sain nukuttua ihan kohtuudella, vaikka aamuyöllä vähän valvotuttiki.
Sunnuntaille suunniteltu angiografia eli sydämen varjoainekuvaus peruttiin, mutta telemetri jätettiin kaulaan kieppumaan. Sydänfilmeissä ei näkyny mitään uutta ja entsyymitki oli lähteny laskuun. Mitään tuntemuksia ei oo ollu, paitsi että vähän on mietityttäny se, ku en jaksa kävellä paljo mitään, vaan pitää aina pysähtyä huilaamaan.
Tänään, eli maanantaina, hoitaja kävi sanoon, että angiografia tehäänki tänään. Olin kylläki lähössä kotia, mutta mieluummin otan kuitenki selvää sydämen tänhetkisestä tilasta. Saapa nähä, oonko illalla pallolaajennusta rikkaampi.
Vituttaa ankarasti, ahistaa ja pelottaaki, mutta järki sanoo, että parempi näin.
Kuulemma se entsyymien nousu saattais johtua hajanaisista munuaisista, mutta sepä jää nähtäväksi se.

Jännä päivä tulossa, joten ala pyörimään sängyssä, ku syyäkään ei saa. Moikka!

Edit. Lääkäri kävi ja sano, että jos kuvaus tehään, munuaisen diureesi voi loppua ja minä voin joutua hemoperkeleendialyysiin, että saahaan varjoaine pois kehosta.
Ihan vidun great, just sitä mitä kaikkein viimeksi toivoisin. Ääh!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Cytomegaloviruksia ja muita dinosauruksen sukulaisia

Ihan ekana voin ylypiänä kertoa, että torstaina on jalkahoitajalle meno, ja muistan sen. Lisäksi on labrat jasisätautilääkärille meno samana päivänä. Huomiseksi oon varannu päivystysajan silmälääkärille, ku viikonloppuna tuli taas uus verenvuoto oikian silmän pohjaan. Aikaa varatessa melkein jo sössin hommat, ku varasin samalle päivälle ku nuo sisätautijutut, mutta onneksi huomasin ajoissa ja vaihoin silmälääkärin huomiseksi. Taito se on tuo sössiminenki.
Ihme ei siis oo, että joulupukilta ootan pöytäkalenteria, jota voiaan Marjon kans yhessä katella täällä.

Olin viikonloppuna pitkästä aikaa mökillä. Ei sielä voinu kovin suuria harrastaa, ku oli liukasta ja pimiää. Käytiin koiran kans kuitenki sen verran käveleen, että huomasin meren olevan vielä sula, rantavesiä lukuunottamatta. Tosin sunnuntain myräkkä on varmaanki pukannu sen vähäsenki jään rantaan.




Äiti oli leikannu koiran karvaa lyhemmäksi päästä, siinä toivossa, että koira näyttäs vähän hoikemmalta. esiin tuli kuitenki keskivartalosta potkupalloa muistuttava, luihun rotan näkönen koiruus. Rollisko on nyt siis laihiksella, eikä naamakarvoja tulla todennäkösesti ajeleen enää koskaan nii lyhyiksi. Luonne on onneksi edelleen yhtä ihastuttava ja hellyyttävä.

Viimeviikon labroista selvis, että mussa jyllää cytomegalovirus. On kuulemma ollu jo jobku aikaa. Lääkäri oli kuitenki sitä mieltä, että ootetaan vastaus hiivasta, että aletaan tekeen mitään. Sillä vois selittyä pieni flunssaisuus.
Terveyskirjasto kertoo viruksesta mm. seuraavaa:
 "Virus voi olla vaaraksi myös immuunipuutteisille potilaille, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Elinsiirto- ja syöpäpotilailla, sytomegaloviruksen aiheuttama keuhkokuume (ks. «Keuhkokuume (pneumonia)»3) on vakava tila. Joskus sytomegalovirus voidaan todeta selittämättömän kuumeilun tai maksatulehduksen aiheuttajaksi."
Jotenka tässä nyt ootellaan sitä hiivan vastausta. Viime kesänen keuhkokuume oli kyllä siinä määrin raskas tauti, että mieluummin syön kuurin vaikka ihan vaan varlta, ku sairastan sen uuestaan. Ehkäpä sieltä jo lähipäivinä jotian kuuluu. Eikä vähiten mielessä oo myöskään siirtolistalle paluu...




Tänään tehtiin Marjon kans pikkipizzoja, että on mistä syyä. No nyt on! Niitä tuli muistaakseni 14, ja aika tuhteja ovat, ja nyt on valkosipulia. Voi silmälääkäriraasua huomenna, pyörtyy varmasti ku tulee kattoon silmään ja meikä' siinä hönkäilee. Siinä on mulla pizzaa koko ens vuodeksi.
Tänään pitää mennä koneeseen kiinni viimeistään 22.30, mikä tuntuu tosi aikaselta. Onhan tuo rytmi taas vähän kellahtanu yön aamuyön puolelle. Onneksi varauduin tähän, ja otin pikkkupikku tirsat vaan päivällä, joten väsyttäis aiemmin illalla. Pitää mennä ysiksi silmälääkäriin, ja ku se on päivystysaika, voi olla, että saa oottaa melko kauanki. pääasia nyt kuitenki on, että saan sen injektion silmään ja pysyis nuo vuodot pois. Sitä ku on melko avuton, kun ei toisella silmällä nää.

Mukavaa illanjatkoa kaikille, ja käyttäkää hyvät ihmiset heijastimia! Eilen oli tosi synkkä päivä, ku pelkästään uudellamaalla oli seittemän onnettomuutta, ja yhessä kuoli 10v. lapsi. Heijastimet heilumaan, tai pysykää sisällä. Moikka!

torstai 4. joulukuuta 2014

Pieniä suuria iloja. Ja kiloja.

Ollaan jo joulukuussa. Eilen tuli onneksi lunta, nii ei oo nii pimiää enää.

Tässä on ollu kaikenlaista pientä, melkei joka päivälle jotain. On käyny vieraita, oon käyny syömässä ystävän kans, sairaalassa oon käyny, sössiny vatsakalvontoimintatestin, käyny soittotunnilla, ollu illanistujaisissa, hyvästelly ystävän hänen palatessaan kotimaahansa, sairastellu, käyny hammaslääkärissä, katetroinu ittiäni, sun muuta pientä.
Eilen kävin pd-polilla, mutta kävin labrassa vasta polille mennessä, joten mitään labroja ei ollu eilen vielä vastattu. Aikoivat lähettää ne perästä päin.
Paino huitelee nykyään siinä 63-64 tienoolla. Viimeksi oon ollu näin hyvässä lihassa joskus 20v sitte. Lääkäri sanoki, että yhtään ei saa enää lihoa, muuten tulee lähtö takas hemodialyysiin. Iiks! En ees tajunnu kysyä, että miksi. Ruokahalu ei oo mikään paras mahollinen, mutta onhan se selvää, että jos kropan läpi huilaa yössä n.3litraa sokeria, näkyyhän se jossain. Nii että syömällä viimistä kymppiä ei oo saatu, eikä ruokavaliota voi yhtään varaa kiristää. Vaan eipä oo alipaino-ongelmaa, jota podin monet vuodet.


Kävin opetteleen sen katetroinnin, ja se oli yhtä tyhjän kans. Nimittäin ei sieltä rakosta mitään tullu, ei sillon eikä viitenä päivänä sen jälkeenkään.
Ohje oli, että eka pissataan rakko tyhjäksi, ja sen jälkeen katetroiaan. Tämä tapahtu siis kerran päivässä. Sitte ku jäännösvirtsa jää alle 150ml, voi katetrointia alkaa lopetteleen. Noh, mulla tuli viien päivän aikana kaks kertaa alle 20ml, eli ei oikeestaan mitään. Niinpä eilen polilla nefrologi sano, että he keskustelee asiasta moniammatillisesti, ja sitte katotaan mitä tehään, jos pissassa vielä on hiivaa. Se on kyllä kirkastunu aikalailla, mutta varmaan sieltä mikroskoopilla vielä jotai löytyy. Ehkä ottavat osastolle, ja huuhtovat rakkoa muutaman päivän ajan, tai jotai sen suuntasta. saa nähä. Kova hinku ois jo päästä siirtolistalle, ku vointi muuten on hyvä. Mitä nyt pientä räkätautia on, ja parasta aikaa kurkku vähän kipiä. Jotai yskän tyyppistä on myös sen verran, ettei makuultaan voi nukkua. lääkäri oli sitä mieltä, että se ois nestettä, mutta rohkenen epäillä. Kosteusmittaus eilen kerto, että ylimäärästä nestettä ois 2.3l kehossa. Se on kuitenki sen verran pieni määrä, ettei se pitäs vielä tuntua keuhkoissa, eikä sieltä kuunneltaessakaan kuulunu ritinää. Sillon kesällä ku sairastin sen keuhkokuumeen, alko se samalla lailla, ja yskäki oli samanlaista. Yöllä herää monesti siihen ku pitää haukkoa happea. Jos olo tästä huononee, pitää soittaa polille ja herkästi alotetaan antibioottikuuri. Sen vuoksi ootanki niitä labroja, että näkis crp:n. Ei se varmaan oo ollu koholla, ku eivät oo soittaneeet. Tai jos ois ollu jotai muuta poikkeavaa, ne kyllä herkästi sairaalasta soittavat ja antavat toimintaohjeita.

Soittotunnit on jääny lomalle, ja seuraavat on vasta ens vuonna. oon opetellu pieniä bassosooloja. Ne on sellasia mukavia kuvioita normi basson joukossa, joka saa biisin kuulostaan hienolta. Sellasta kappaleen koristelua se on. Tai niinki soitonope kerto, että hällä on päässä iso kori lurituksia eli koruja, joita hän nappailee aina passelissa välissä biisiin mukaan. Niitä on kiva opetella, ja työn tuloksen kuulee heti (kun sen oppii). Mulla onki kunnianhimonen tavote opetella joululoman aikana yks biisi. Saa nähä.

Oon nyt ikäänku "lomalla". Nukuin viime yön sohvalla, minne värkkäsin sellasen pesän, missä voi nukkua melkei istuvassa asennossa. Kaks edellistä yötä huonosti nukkuneena, viime yö meniki oikei mukavasti ku ei tarttenu yskiä. Otin päivällä muutaman tunnin tirsat, ja aion nukkua ens yönki sohvalla. Tuntuu ihan ku olis lomalla, ku ei nukukaan siellä missä tavallisesti. Sen kummemmpaa lomaa ei jaksa ees ajatella. Ens kesänä sitten, mutta siitä myöhemmin.

Kello on kääntyny aamun puolelle, vaan ei haittaa. Käyn iltapesulla ja köytän itteni koneeseen. Sitte köllähän sohvalle ja möyrin peiton mutkaan ja alan kattoon tallennuksia boksilta. Pieniä, mutta silti nii suuria on nämä arjen ilot.

Hyvää yötä ja moikka!