Yhtä juhlaa

Elämä on nyt ollu yhtä juhlaa. Keskiviikkona oli syntymäpäivä, ja sitä on nyt juhlittu eilen ja tänään. Keskiviikkona ois myös ollu silmälääkäriin meno, mutta unohin sen ihan tyystin. No, sakko käyttämättä jatetystä ajasta on maksettu, ja vaikka sanonta väittää, että vahingosta viisastuu, nii se ei kyllä päde mun kohalla.
viikko on menny lähinnä leipoessa. Ollaan Marjon kans laiteltu tarjottavia. Se onki käyny kätevästi, ku minä oon leiponu (muut paitsi piparit) ja Marjo on koristellu tarvittavat, eli piparit, kakun, tarjoilupöydän ja koko kodin yleensäkin. Illalla tulee vielä parit vieraat, ja sitte tältä erää juhlat on juhlittu.
Moni varmaan ihmettelee, miksi juhlin ns. välivuosia. Oon tullu siihen tulokseen, että ku ei tästä elämästä koskaan tiiä, nii on parasta juhlia vielä ku henki pihisee. Ei koskaan voi olla varma, että on vielä juhlimassa esim. seuraavia pyöreitä, tai edes neljättäkymmenettäneljättä vuottakaan. Toisaalta, mikä myöskään on sen mukavampaa, ku kerätä rakkaat ympärille ja viettää laatuaikaa heän kans.
Kiitos kaikille vieraille ja erityiskiitos kaikista ihanista lahjoista! Ootte rakkaita!

Sitte vähän arkipäiväsempiin asioihin.
Ens viikolle on paljo ohjelmaa luvassa. Huomena on soittotunti, ke pitää mennä sairaalaan opetteleen se katetrointi, to hammaslääkäri ja perjantaina on meno hierojalle. Sitte on muutama henkilökohtanen meno vielä päälle. Saapa nähä, selviänkö viikosta ilman vatsahaavaa tai burn outia.

Piti käyä viikolla ostaan isompi toppatakki ja toppahousut ku vanhat ei mahtunee päälle enää. Housut jäi jo viimetalvena pieneksi, ja nyt ne ei mahtunu enää viereenkään. Nyt mulla on kaks melkei samanlaista takkia, toinen on tää uus toppatakki ja toinen on untuvatakki, joka vielä mahtuu päälle, mutta on turhan lämmin tämmösille lepposille keleille. Kunpa sais äkkiä siirteen en nimittäin halua uudistaa koko vaatekaappia. nää jää kuitenki isoksi sitte, ku saan siirron.

Eipä tällä kertaa muuta, ku uutta viikkoa kohden. Moikka!