Oma maa mansikka

Joo. Pittää jatkosaki tyytyä kaupan tai torin mansikoihin. Ei nimittäin näytä kovin hyvältä oma mansikkasato.
Tältä näyttää parvekemansikka tänään.

Ku se 28.5. näytti tältä:

Kerran kitkin rikkaruohot tuosta, vaan näyttää edelleen olevan enempi ruohoa ku mansikkaa. Hengisä se kuitenki on, joten taian viiä sen takas äitin pottupeltoon.
No se siitä, onneksi kaupasta saa hyviä mansikoita ihan riittävästi, niitä onki tullu syötyä melko monta roposta.

Huomena on jalkahoitajalla käynti. Samalla reissulla pittää hakia munuaispolilta korkkeja. En tiiä montako kertaavielä pittää huomata liian myöhään, että hoitovälinejakelu on heinäkuun kiinni. Tää on jo melko mones vuosi ku jotain jää hakematta. Onneksi mun.polilla on niitä ja saan sieltä ne. Vaikka nestepussien mukana tulee letkusto ja siihen tarvittavat suoja ja korkki, menee nulla noita korkkeja enempi ku vaihan iltapäivällä yhen pussin. Ja jos yöllä haluaa irrottautua koneesta, on siihenki olemassa sellanen korkki- ja suojakombo, joita mullaki on ollu vaan oon nyt käyttäny ne loppuun.
Korkki on siis se katetrin päässä oleva korkki, joka vaihetaan joka kerta ku katetrin käyttää auki.

Muutenki nuo dialyysihommat on melko tarkkaa touhua aseptiikan suhteen. Käsiä pitää jatkuvasti desinfioida, ja jos esim. korkkia sulkiessa katetrin avonainen pää tökkää johonki, pitää se pirtulla putsata ja vaihtaa puhas korkki. Näillä toimenpiteillä vältetään peritoniitti, eli vatsakalvontulehdus. Kateri, joka kuvassa näkyy, on mulla yleensä vaan tungettuna housuihin selkäpuolelle. On mulla sellanen avainremmi kaulaan, mihin tuon vois laittaa, mutta sitte katetrin letku hinkkaa sitä juurta, missä on rupi ja se ärtyy. Joskus katetrinjuuri on laastaroituna, esim. ku meen mökille eikä hygieniataso oo yhtä hyvä ku kotona. Tai jos laitan sellasta vaatetta että ne ärsyttää juurta tai muuten vaan painaa. Vähän sillai tunteella tuonki kanssa. Pointti on se, että tarkkana saa olla.

Mukavaa ku on huomena sairaalasa käynti. Nyt kotihoidossas ollessa ku ei tartte käyä enää ku harvoin sairaalasa, nii on taas mukava käyä sielä. Aiemmin, ku se kävi melkein työstä, oli se raskasta. Aiemmin ei ollu yhtään vapaata viikkoa, etteikö ois pitäny jossain käyä ja nyt vapaita viikkoja on paljo enempi ku ns. varattuja. Mukavaa. Ehkä myös vähän tylsää, mutta silti mukavaa.

Pitääpä lopettaa, ennenku menee säästä höpöttelyksi. Siitäki kyllä ois pari valittua sanaa sanottavana, mutta koitan sinnitellä vielä jonku aikaa valittamasta. Moikka!