Ylläripylläri

Mulla on nimipäivä 22.7. ja tänävuonna koin kyllä melkosen yllärin!
Illalla soi summeri vaan ei sieltä kuulunu mitään. Mulla ei oo tapana avata porttia, jos en tiiä kuka on tulossa. Niinpä en avannu ja jatkoin puuhiani. kohta se soi uuestaan ja tuttu miesääni sano "No niin, Pinja, sanos nyt" Ku tajusin, etä Huittislaisethan ne sielä on, avasin portin ja ylläri nimipäivävieraat asteli pirttiin.
Olivat äitin avustuksella suunnitelleen mulle yllärin, mikä ei oo ihan tavatonta tuon perheen suhteen. Ite oon aikoinani menny yllärinä Harjavaltaan Pinjan äidin ylppäreihin. Hämmästys oli melko suuri sillonki. Jotenka näitten vieraitten kans saa olla aina vähän ns. positiivisesti varuillaan.

Mua jäi vähän harmittaan, ku oli nii kuuma ja meikä ihan tainnoksissa kuumuudesta, etten päässy mukaan torille katteleen, tai muuten vaan kaupungille. Itse asiassa olin tulossa kipiäksi, nii seki varmasti vaikutti asiaan. Vieraat kävi kuitenki joka ilta täällä, ja me pelailtiin kaikenlaista, tehtiin lättyjä, (todella viisasta ku pienessä asunnossa on muutenki ziljoona astetta lämmintä) syötiin pihalla jädeä yms.

Muistaako kukaan, ku valittelin joskus että pissa on muuttunu valkoseksi tai likasen maidon värisesksi? No siihenki on nyt löytyny selitys.
Kävin heti tiistaina, ku tultiin Ylläkseltä, jättään pissanäytteen munuaisosastolle ja soittivat sieltä perään että joo, liuskatesti näyttää että tulehdus on. Siihen lääkkeeksi Ciproxinia. Oireet ei poistunu ja olo kävi entistä huonommaksi ja perjantai-iltana nousi kuume. Soitin päivystykseen, ku näytteestä oli tehty herkkyysmääritys. Toiveena oli että oisin saanu puhelimitse uuen reseptin, ku hommahan oli muuten selvä jo. Hoitaja sano, että näytteessä on jotai hämminkiä ja että tulla aamulla jättään uus näyte. Se kävis äkkiä, ku hoitaja ottaa näytteen vastaan ja voisin tulla kotia ootteleen vastausta. Toisin kuitenki kävi. Vastaanottovirkailija päätti laittaa lääkärille mut ku on tuo perussairaus. Pääsin heti labraan, vaan sen jälkeen piti oottaa kymmenen tuntia, että pääsi lääkärille. Kolme viimistä tuntia olin kuumeinen ja viimisen tunnin niistä makasin paareilla, ku en jaksanu kipiänä istua enää.
Lääkäri sano että ei mulla ois ollu ollenkaan pissatulehusta, vaan hiiva pissassa, ja että kuume on virustaudin aiheuttamaa. Niine hyvineni lähin kotia ja mietin että tätäkö täsä piti oottaa koko jumalan päivä.
Tiistaina oli sitte pd-polille meno ja sielä asia selkis. Lääkäri käytti mut keuhkokuvassa ku on kova kuiva yskä, ollu jo pitkään. Kuunteli ja kuvien perusteella sano että sydän on kunnossa. Lääkäri ihmetteli myös sitä, että pissassa hiiva, mutta ku näki näytteen, sen valkosen vesi-hiivasekotuksen värisen, äkkäs heti että no niinpä vain on. Lääkkeeksi tuli alkuun kaks viikkoa Diflucania suun kautta ja parin viikon päästä katotaan mikä tilanne. Eräs kohtalotoveri kerto, että hällä ku oli aikoinaan vatsaontelossa hiivatulehdus, oli hällä oireena kuivaa yskää. Eli kovasti nyt oottelen että alkaa helpottaa ja ehkä on saattanu jo vähän helpottaaki. Tai sitte kuvittelen vaan, ku oon ollu  puhumatta.

Toissayönä yskiminen äity sen verran kovaksi, että tuli oksennus. Onneksi sattu oleen roskakori vieressä. Sillon aattelin että nyt mää kuolen, ku kuumettaki oli 38.6. Se vähänenki ruoka mitä olin syöny, tuli ulos. Piti säätää insuliinipumppua pienemmälle ja hörppiä makiaa mehua, että ei mee verensokerit liian alas. Viimeyö meni jo paremmin, vaikka kuume herättiki pari kertaa. Nappasin parasetamolia ja jatkoin unia.
Tää kuumetauti on siis virustautia, mutta millon pitäs huolestua? Tätä on nyt viikko sairastettu. Soitan huomena polille, jos olo ei yhtään parane. En oo kuitenkaan mistään kipiä, että ei kai se auta vissiin ku sairastaa vaan.
Eilen loppu särkylääkkeet, ja mietin että onko joku joka vois niitä mulle tuua ku äiti ja Sanna on tahoillaan teissussa. Soitin ystävälleni, joka sattuki just oleen kulmilla. Hän kävi mulle apteekissa, kaupassa, vei roskat, hajotti laatikot ja vielä imuroi huushollin! Miten ihanasti tehty! Kiitokset Ritulle!

Pää on ihan jumissa ja vointi kehno, joten jatkan makoilua. Moikka!