Ilimoja pitelee

Joo, meikä on taas kauheella sykkeellä pyykänny, pakkaillu ja järjestelly sioita. Sairaalaanki piti ehottomasti tänään päästä hakemaan lisää katetrin korkkeja ku aamulla lähtään Ylläkselle haitarileirille. Tai nii minä luulin. Ei me sinne huomena lähtä, vaan vasta torstaiaamuna. No ehtiipähän pyykit kuivua.

Kipasin viikonloppuna mökillä mutkan. Lähin lauantai-iltana ja tulin eilen kotia. Sielä oli ihan yhtä lämmintä ku kaupungisaki, mutta vieno merituuli hiveli mukavasti ku pysytteli rannasa. Itikoita ei jostai syystä ollu, eikä mun mielestä paarmojakaan. Eilen ku kävästiin toisella mökillä, sieläkään ei kyllä ollu hyttysiä mutta paarmoja senki eestä!
Syy miksi käytiin toisellaki mökillä, oli se että vietiin Sannan Iihin unohtunu puhelin ja naapurin vesiasiantuntija otti Rautalan kaivosta vesinäytteet. Hyvä homma, nii saahaan tietää millasta vesi loppujen lopuksi sielä on. Aistinvaraesti se on ihan hyvää, kirkasta eikä tuoksu miltään. Saa kuitenki nähä, onko totuus kuitenki jotaki ihan muuta.
Ku palattiin Iihin, arvatkaapa mikä löyty autosta? No Sannan lompakko! Hah! Jos jollakulla on paljon kamaa pitkin maailmaa, se on kyllä tuo siskoseni.

Mökillä ei kovin kummosia jaksanu puuhata. Koiran uittaminen oli ihan riittävästi. Pysyttelinki muuten oikeestaan sisällä tai varjossa. Minä en kyllä taho kestää näitä helteitä; huimaa, turvottaa ja ne vähäsetki voimat katoaa. 20 astetta ois mulle passeli.
Tein yhen oikianki homman mökillä, nimittäin hain rantasaunalle vettä.
Se haetaan mönkijällä muutaman kilsan päästä vesipostista. Mönkijä on sellanen kakspaikkanen, missä on istuimet vierekkäin, ikäänku autossa. Siinon pieni kippilava, jonka latasin täyteen vesikanistereita. Rolle tykkää kovasti istua Linhain kyytissä, joten koira tuli nytki mukaan. Siinä se istua törötti penkillä ja ojenteli kaulaansa ilmavirrran hellittäväksi.
Ajoin mönkijän vesipostin viereen, ja avasin astioitten korkit ja kannet ja rupesin laskeen vettä. Letkusta tulee melko kovalla paineella ja siitä pitää pitää kovasti kiinni ettei letku ala valtoimenaan pyöriä ja lennätä jäistä vettä sinne tänne. Siinä on monesti houkutus laittaa hana täysille, että astiat täyttyy joutuin ja niin tein tälläki kertaa. Liekö pää sen verrran sulanu helteessä, että en tajunnukaan pitää letkusta kiinni, vaan se irtos käestä. Nii me saatiin Rollen kans pieni viilennys siinä, vaikkaki koira saatto vähän säikähtääki. Kesä kasteensa kuivaa, etenki ku lämmintä on kolmatta mittarillista.

Edelliseen postaukseen viitaten, dialyysineste oli lauantainajo päiväpussia vaihtaessa ihan kirkasta. Mikä lie verenpurkaus ollu vatsaontelossa.

Tänään mennään äitin kans Kelloon Veikko Ahvenaisen haitarikonserttiin. Hän on vuoden -57 harmonikansoiton Suomenmestari, ja onkin tällä hetkellä suomen vanhin esiintyvä konserttihanuristi. Keikkoja hän tekee edelleen n.100kpl vuodessa Suomessa ja ulkomailla, joka on melko kova sana. Hän on tehny myös useita oppikirjoja harmonikansoittoon.
Hän tulee myös Ylläksen haitarileirille opettamaan meitä, joten ei voi opettajaa syyttää, jos ei oppilas opi. Semmosta jännää luvassa tälle iltaa.
Torstaiaamuna, tai yötä kai se vielä on, ku lähtään ajeleen Ylläkselle harmonikkaleirille. Sielä opetellaan viis päivää soittamaan. Luvassa on varmasti monen sortin jännää. Eikä vähiten siksi, että kiva päästä johonki pois näistä tutuista maisemista. Tuon dialyysikoneen kans ku ei ihan joka paikkaan viiti lähtä. Pienenä yhteenvetona, että vielä en oo käyny muualla ku molemmilla mökeillä koneen kans. Jännää on, on jännää.3Ilimoja pitelee

Taian nyt nakata kamat kassiin ja lähtä äitin luo kiusaamaan koiraa. Muistakaahan juua riittävästi! Moikka!