Terve!
Ei sentään,vaan terkkuja sairaalasta.
Joulu tuli ja meni paskataudissa. Oli eka joulunaika, etten syöny kertaakaan ähkyä, ja eka jouluaatto, etten syöny yhtään mitään. Hörppäsin pari desiä mustikkakeittoa, vaan seki oli liikaa, ja seuraava yö meni vessassa juostessa.
Koko tauti kesti yheksän päivää, ja pelkäsinki saaneeni clostrdfiumin takas, vaan onneksi ei. Aatonaattona kävin jättään paskanäytteen päivystykseen. Joulupäivänä aloin oksentaa, ja sitte oliki jo viisainta lähtä päivystykseen.
Ottivat osastolle ja nesteyttivät, ja olo alkoki pian kohentua. Maha parani seuraavana päivänä, eli perjantaina ja kotia piti päästä lauantaina. La-aamuna oli kuitenki kuumetta, ja sydäentsyynit koholla, joten ei mihinkään kotiin. Illalla entsyymit mitattiin uuestaan, ja olivat nousseet entisestään. Niinpä siinä illankähmässä laitettiin lätkät rinnuksiin ja telemetri mittaamaan sydämen toimintaa. Vähän meinas ahistaa, että sydäriäkö tässä nyt ootellaan, vaan yön sain nukuttua ihan kohtuudella, vaikka aamuyöllä vähän valvotuttiki.
Sunnuntaille suunniteltu angiografia eli sydämen varjoainekuvaus peruttiin, mutta telemetri jätettiin kaulaan kieppumaan. Sydänfilmeissä ei näkyny mitään uutta ja entsyymitki oli lähteny laskuun. Mitään tuntemuksia ei oo ollu, paitsi että vähän on mietityttäny se, ku en jaksa kävellä paljo mitään, vaan pitää aina pysähtyä huilaamaan.
Tänään, eli maanantaina, hoitaja kävi sanoon, että angiografia tehäänki tänään. Olin kylläki lähössä kotia, mutta mieluummin otan kuitenki selvää sydämen tänhetkisestä tilasta. Saapa nähä, oonko illalla pallolaajennusta rikkaampi.
Vituttaa ankarasti, ahistaa ja pelottaaki, mutta järki sanoo, että parempi näin.
Kuulemma se entsyymien nousu saattais johtua hajanaisista munuaisista, mutta sepä jää nähtäväksi se.
Jännä päivä tulossa, joten ala pyörimään sängyssä, ku syyäkään ei saa. Moikka!
Edit. Lääkäri kävi ja sano, että jos kuvaus tehään, munuaisen diureesi voi loppua ja minä voin joutua hemoperkeleendialyysiin, että saahaan varjoaine pois kehosta.
Ihan vidun great, just sitä mitä kaikkein viimeksi toivoisin. Ääh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti