Hyvä uutta vuotta!
Vuosi vaihtu rauhallisesti kotona. Päästivät sairaalasta pois, ku eilen ei ollu kuumetta aamulla ja paineetki oli ihan normit. Käteen jäi uus verenohennuslääke, joka on kuulemma Primaspanin kanssa tärkeimmät tulevan vuoden lääkkeet. Tää uus, Plavix nimeltään, estää mitään mössöjä kiinnittymästä uusiin laajennuksiin.
Lääkkeistä tuli mieleen, että ku vuonna 2014 tuli lääkekatto täyteen, eli sain kaikki reseptilääkkeet 1.50€ hintaan, Niitä on nyt kahtena päivänä haettu kauheet määrät. Tai no sen 3kk satsin kutaki, mutta ku on monta reseptilääkettä, kertyy niistä iso kasa. Rahallisesti yhtäkkiä arvioisin, että sellanen alun toistasadan satsi.
Pääsin tosiaan eilen kotiin. Lääkäri sano kierrolla, että pitää käyä käveleen testikierros, että hengästyttääkö se. Kyllä se siltä osin hengästytti, ku on päässy kunto rapakuntoaki huonommaksi kuluneen syksyn aikana. Ei kuitenkaan henkeä ahistanu, niinku tähän asti. että nyt sitte vaan kovasti kävelyä ja kunnon kohottamista, nii on mahollisuus lähtä koiran kans mökille. Se ois tavotteena. Sais olla samalla vähä niinku lomalla. Ja tietysti lempikoiran kans, Se myös on ihan mahtesua se.
Oon tässä miettiny omia mietteitäni, nyt ku vointi on jo aika normaali. Joulun alla ku maha oli ollu sekasin muutaman päivän, mietin että ei tää oo enää mitään elämisen arvosta elämää. Syyä ei vo, kävellä ei jaksa, ja muutenki aika synkkiä ajatuksia kävi mielessä. Älkää nyt säikähtäkö, ei mitään suicidaalista, vaan sellasta turnausväsymystä. Vointi oli fyysisesti nii kehno, että aattelin, että jos nyt noutaja tulee, saa tulla. Tavallisesti mulla on kova elämänhalu eikä mitään itsemurha-ajatuksia oo koskaan ollu mielessää. Lupaan sen, että niitä ei myöskään tuu, jos vaan mieli pysyy terveenä. Olin vaan nii väsyny kaikkeen sairasteluun. Sydämen piti olla iskussa, eihän ohitusleikkauksesta ollu ku 1.5v ja keväällä jaksoin jo kävellä kolmen kilsan kyläreissuja. Syksyn aikana kuntoutuminen oli pysähtyny ja taantunu ja kunto menny nii huonoksi, että pari korttelia enintään jakso kävellä pysähtymättä. Eihän se kauheesti mieltä ylennä, jos aattelee, että tätäkö tää nyt on, olla hyvässä kunnossa. Onneksi kohtalo puuttu peliin ja vei mut sairaalaan, jossa haaviin jäi tää sydänentsyymi ja sen vuoksi tehtiin angiografia. Nyt on kova kuntputuminen eessä, mutta aion kyllä vielä kävellä pitempiäki matkoja, ku naapurikorttelin kauppaan. Ja vielä ku on omat jalat, millä kävellä. Sekään ei oo itsestäänselvyys mun kohalla.
Eilen illalla oli vähän lämpöä, ja olo aika väsyny. Armahin itteni, ja lupasin levätä vielä tämän päivän, mutta huomena jos vaan ei oo lämpöä, alkaa kuntoutuminen. Marjo on luvannu kävelyttää mua. Mukavaa, että on joku joka vähän potkii persuksille.
Tää ei nyt mee yhtään aikajärjestyksessä, mutta ei kai sen nii väliä.
Joulun alla käytiin Sannan kans isän luona oleen muutama päiv ja viettämässä jouluaä. Sairastelin sielä jo mahaa, ja lähettiinki sitte ostaan Keminmaan Cittarista Imodiumia. Samalla myös kattoon, olisko mun vanha koulukaveri ja nuoruusajan ystävä töissä, mutta ei ollu. Siinä muistu mieleen, että syksyn Luleån kirppisreissulta oli vielä kruunuja käyttämättä, niin ajellaanpa Ruotsin puolelle tuhlaamaan niitä. Käytiin loppujen lopuksi se suunnitellun 5km:n reissun sijasta jouluostoksilla kahessa maassa, ja kolmessa eri kaupungissa.
En oo ruukannu tehä mitään uuen vuojen lupauksia, enkä tee tänäkään vuonna. Tavotteena on kuitenki kuntoutua sen verran, että aksan lähtä koiruuen kans mökille, ja kesällä ehkäpä nousta polkupyöränn selkään. En oo nimittäin ajanu pyörällä ohitusleikkauksen jälkeen. Pelkäsin nimittäin, että ku rintalastan luutuminen ennalleen vie vuoden, että jos kaadun pyörällä, nii meen läjään. Viime kesänä sitte ku vuosi tuli täyteen, alko kunto olla nii huono, että en uskaltanu. Mutta jos ens kesänä sitte koittais. Tai pitää hankkia kolmipyöränen, ja ajella sillä. Pyörä nimittäin tässä tilanteessa ois mulle melkei sama ku saaha siivet selkään.
Siellä angiografiassa näky seittemän hakasta, milä kylkiluut on kiinnitetty rintalastaan. Oli melko häijyä aatella, että niin ne on kursineet mut kasaankesällä -13.
Tässä nyt vähän sekalainen mix viimeaikojen tapahtumista ja aatoksista. koittakaa saaha joku tolkku. Parempaa alkanutta vuotta kaikille! Moikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti