Arki palaa taloon

Vuosi päätty vähän epämääräsissä tunnelmissa ja uus alko ihan jees. Nyt on kuitenki ystävämme mahatauti palannu taloon.

Toissayönä, eli la-su-yönä piti käyä muutaman tunnin paskaralli, ja sitä on jatkunu tähän päivään. Tänään ois ollu pd-polilla käynti, vaan ei ne halunneet mua sinne tartuttaan muita, vaan käsku kävi mennä yhteispäivystykseen jättään paskanäyte. Kävin sielä ähertämässä, ja tulin kotia jatkaan unia.

Kiltti vastaanottomies ei kirjottanu mua sisään, eli en käyny lääkärillä ja näytteetki oli määrätty pd-polilta, nii säästyin polimaksulta. Nefrologi kattoo tulokset ja sen mukaan tulee sitte jatkot. Oli muuten jännä homma, ku se vastaanottomies muisti mut joulupäivältä, oli isllonki vastaanottamassa mua. Vaikka ei kai se mitenkään hauskaa oo, ku päivystyksen henkilökunta alkaa jo muistaa naaman.

Eilen oli tapahtunu jotai outoa tuossa mun partsin ulkopuolella. Parvekkeen ohi menee katu, ja tietysti siinä reunassa kävelijöille oma osuutensa. Parveke on sen verran korkealla, ettei ohikulkijat nää sisään, ja siinä on joku sellanen betonijuttu, johon vois esim. istuttaa kukkia tms. Ystävä oli täälä käymäsä eilen, ja toinen tuli tuulispäänä sisään, ja sano että äkkiä valot pois ja verhot auki, ku tuossa partsin alla tapahtuu jotai, että siinä on poliisi ase kädessä ja tuttu mies nuosruusvuosilta koiran kans. Tilanne päätty kuitenki heti, ku avasin verhot, ja kaveri soitti tälle tutulle miehelle. Siitä betonijutun päältä oli löytyny nahkatakki ja käsiase. Glunks! Aiemmin saapunu ystävä oli tullu tuota samaa reittiä, eikä siinä paria tuntia aiemmin ollu ollu mitään vaatekasaa. En tiiä sitte mikä tää juttu oli, enkä varmaan saa koskaan tietääkään. Siitä oon kuitenki satavarma, ettei mulla oo vihamiehiä jotka haluais mut hengiltä. Tämmöstä jännää täälä.

Eilen tosiaan ystäviä kävi kylässä. Oli mukavaa nähä pitkästä aikaa, ja oikeestaan koko päivä meni siinä jutustellessa. laitettiin ruokaa ja höpäteltiin.

Tänään alko urheilu. Maasta se pieniki ponnistaa, Mun alotuslenkki oli korttelin mittanen. Jalat ja persaus väsyy tosi herkästi, mutta se hengenahistus on nyt jääny pois. Elän toivossa, että kyllä se tästä vielä kehittyy, ja kesällä jaksaa jo reilusti pitempiä matkoja kävellä.

Keli oli mitä hienoin ulkoilun. Pakkasta n.-17, ja vaikkei aurinko paistanukaan, oli ijanan kirpsakka pakkaskeli. En tiiä mistä sejohtuu, mutta tykkään kovasti tollasesta pakkasesta. Ihanaa ku poskia kipristelee, ja muuten on lämmintä. Vielä ku kevät tästä etenee, alkaa aurinko paistaa ja se on ihanaa se; kylmää ja aurinkoista. Onko se jotenki raikkaampaa se pakkasilma, vai mikä lie siinä viehättää, mutta saan vielä pienen hetken nauttia raikkaudesta ku meen nukkumaan, ku petivaatteet oli päivällä ulkona. Se on näitä arjen pieniä luksuksia se. Tosin saattaa se raikkaus muuttua äkkiä paskan lemuksi, jos yöllä alkaa tulla nämä päivällä syödyt ruuat vellinä pihalle.

Soittotunnit alkaa viikon päästä. Oon välillä koittanu treenata, mutta liian vähälle se on edelleen jääny. Pitää skarpata taas ku tunnit alkaa. Mukavaa että alkaa, on näitä pyhiä nyt taas olluki. Vielä huominen, ja sitte taitaaki mennä pääsiäiseen seuraava arkipyhä.