Poroja siellä ja poroja täällä

Ei tuu varmaankaan yllätyksenä, että on kuuma. Sen lisäksi että ilma on lämmin, oli mulla äsken vielä kuumetta 38.3 vaan nappasin Paratabsin.
Mulla harvoin on nii lämmin, että paita kastuis. Lähinnä sillon, ku verensokerit laskee, sillon kastuu rintamus. Nyt on paita kauttaaltaan märkä, vaan tais kuumeki ottaa hatkat samalla.
Tää surkia kuume-episodi sai alkunsa jo sillo ku lähettiin reissuun, eli viime viikolla.

Lähettiin äitin kans torstaiaamuna ennen kukonlaulua ajeleen Ylläkselle haitarileirille. Aakeeseen laakeeseen tottuneella riitti ihasteltavaa enempiki.

Joka päivä oli yks yksityistunti, missä sai yksilöllistä ohjausta, kukin tasonsa mukasesti. Parit luennot, jotka piti ite maestro Veikko Ahvenainen. Tekee edelleen, 85-vuotiaana noin sata keikkaa vuodessa, Suomessa ja ulkomailla. On tehny useita haitarinsoiton oppikirjoja, levyjä yms. Kova jäbä, sanoisin.
Leirin yhteydessä oli Veikko Ahvenaisen haitarikilpailu jossa nähtiin huikeita esityksiä. Kyllä sitä näin alottelijana ei voi muuta ku ihaila noita soittajia. Pienet lapset käsitteli soitinta ku vanhat tekijät. Nuorilla tekniikka oli jo enempi hallussa ja nähtiinki useita mahtavia esityksiä.

Yhtenä iltana oli Veikko Ahvenaisen konsertti, missä esiinty myös leirin opettajia ja osallistujia.

Kuvassa vasemmalla ite Veikko Ahvenainen, vaimonsa Carina Nordlund, kultaisen harmonikan finalisti Reetta Kumpulainen, kultaisen harmonikan voittajat Heidi Haapasaari (2000), Ukko-Pekka Yliranta (2008) ja Sami Hopponen (2007). Kuvassa on myös Veikko Ahvenaisen harmonikkakilpailun lastensarjan voittaja Saana Kastelli. Jos ei oppi mee päähän, ei käy opettajia syyttäminen.

Torstaina ku mentiin Ylläkselle, oli lämpöasteita hurjat 14. Mulla ei ollu ainuaakaan pitkähihasta mukana, paitsi takin ja hupparin välimalli, joka oli sisällä turhan lämmin pitää. En tiiä mitä olin pakatessa ajatellu, en ilmeisesti mitään järkevää, ku moinen lapsus oli päässy tapahtuun. Kolmantena päivänä ilmaki kuiten lämpes ja ihan hyvin tarkeni ilman villavaatteita.
Ekana yönä paleli kovasti, ja piti nukkua kaks ekaa yötä lisäpeiton kans. Syyki siihen valkeni pikkuhiljaa.

Majotuttiin Ylläsjärven puolella, ja heti ekana iltana ois ollu Kittilän Kaukosessa konsertti, muttei jaksettu lähtä sinne ku oli ollu herätys nii varhain aamuyöllä. Muut tapahtumat taas oli Äkäslompolon puolella. Esiintyminen Jounin kaupan pihalla ja konsertti ja kilpailu taas olivat Kellokkaassa. Eli tunturin puolelta toiselle sai mennä joka päivä.
 Poroja tietysti oli joka puolella. Niitä oli teillä, penkoilla, metissä, jopa hotellin pihalla niitä lönkytteli. Oisin halunnu ottaa frendien poron kans, vaan ei kukaan suostunu tämän lähemmäksi. Ujo tais olla tämäki yksilö, ku käänsi pään pois.

Eläimistä puheenollen, nähtiin menomatkalla hirvi seisoksimassa n.20m päässä tiestä. Melko harvakseltaan hirviä näkee enää missään, ovat arkoja ja pysyttelevät mieluummin piilossa, mutta tää oli kyllä komia yksilö ja oli kiva nähä nii uljas otus.

Kotimatka otettiin ihan matkailun kannalta. Meän piti hakia Eelin kaupasta lähtiessä rieskoja, mutta unohettiin se. Niinpä käytiinki Kolarin kylällä kattoon kaupasta, vaan ei niitä ollu sielä. Palattiin vähän matkaa takas ja käytiin toisessa kaupassa, vaan ei ollu sieläkään. Jatkettiin matkaa ja Pellossa käytiin taas yhesä kaupasa ja sieltä rieskoja löytyki.
Ylitorniolla ylitettiin Torniojoki, eli mentiin Ruotsin puolelle. Mää kävin pissalla sielä, julkeasti vaan bussipysäkillä ja se on ikuistettuna nyt tässä. Hyi minua!

Siinä ku seudulla oltiin, käytiin kattoon Kukklankoskia. Juotiin kahvit vaa kyllä piti kiireellä lähtä, ku oli nii mahottoman kuuma ulkona. Mieluummin sitä istuu ilmastoidussa autossa ku kärvistelee helteessä.

Jatkettiin matkaa Haaparantaan, ja pysähyttiin vielä kerran kauppaan, ennen loppusuoraa.

Illalla ku pääsin kotia, oli ihan poikki. Koko reissu meni vähän alavireisenä, ja se alkupäivinä vaivannu lämpö tais olla syynä siihen.
Tänään ku heräsin, olo oli heikohko ja tuntu kirvelyä pissatessa. Soitin sairaalaan ja kävin jättään näytteen. Epäilykseni kävi toteen, eli oli pissatulehus, ollu ilmeisesti jo reissuun lähtiessä. Tulin sairaalasta kotia ja tuntu että olo vaan huononee. Mittasi lämmön ja sitä oliki jo 38.3. Mulla melko harvoin nousee yli n.37.5, joten oliki onni etten viivyttäny näytteen jättämistä yhtään pidempään. Siinähän käy herkästi nii, että tulee munuaisaltaantulehdus ja melko herkästi vielä verenmyrkytyski ja nehän on tietysti sairaalakeikkoja ne.

Täsäpä nää kuumimmat kuluneelta viikolta. Katellaan taas. Moikka!