sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Talvinen viikonloppu mökillä

Viimeviikon mahetsujen kelien vuoksi päätin torstaina, että lähenki viikonlopuksi mökille. Sielä saa huomaamatta liikuntaa ku ramppaa rappusia yläkertaan, ja ulkonaki tulee oltua huomattavasti enempi ku täällä kaupungissa.

En tiiä mikä mättää, mutta on tuo mun liikkuminen nyt jo nii huonoa, että saapa bähä mitä tästä tulee. Muutaman askeleen jälkeen pittää pysähtyä levähtään. Onneksi ei kuitenkaan siksi, etä henkiä ahistais, vaan siksi, että ku jalat ei kanna. Tänään lähettiin äitin ja koiran kans käymään mökkitien päässä, ja olin jo omassa tiehaarassa ihan ryyd, jalka juuttu potkuriin ja menin nurin. Siinä piti vähän päästää höyryjä pihalle tirauttamalla muutama kyynel ja kiroamalla voimattomuuttaan. Pian kuitenki jatkettiin matkaa, ja päästiin ku päästiinki tien päähän. Tulomatka oli sitte vähän helpompi, nii että oisko se kipuraja ylityny jo menomatkalla. Tästä pittää nyt ottaa selvää, ku ei tää voi olla tottakaan, että ois noin huonoon kuntoon päässy. Joulun alla kävin vielä kaupungillaki kävellen, vaikkei sekään ihan lasten leikkiä ollu. Onneksi tiistaina on pd-polille aika, nii pitää sielä ottaa puheeksi. Toki saattaa olla, että ku maha lienee vieläki ripulilla, nii seki saattaa viiä voimat. Tosin maha on nyt pysyny jokseenki kasassa jatkuvan Imodiumin syönnillä. Imodium on nyt tauolla, ja katotaan alkaako vointi koheta.




Rolliskolla on päällä uus hieno, maastokuviosta modifioitu toppatakki. Istuu hyvin ja pysyy paikallaan, eikä koiraakaan tunnu häirittevän moinen retonki. Tuohon kuuluu vielä huppuki, eli koiralla on omat kelkkailuvarusteet. Pikku pullero on laihiksella, niinku moni muuki näin alkuvuodesta. Tosin keväällä se paino lähtee sitte itestään, ku jäälle pääsee hiihtämään ja kirmaamaan.
Tää onki mukava lenkkikaveri, ku se jää aina oottamaan mua, ku köpöttelen perässä. On se tainnu pari kertaa säälistä palata tienhaarasta takas kotia, ku on kattonu, että ei tuo jaksa kävellä. Muutenki siinää taitaa olla vähän paimentajan vikaa, ku se hermostuu jos joku esim. lähtee hakeen vettä, tai menee naapuriin. Koira käy vähän väliä pällisteleen naapurin akkunan takana, että tuu jo! Tai saattaa lähtä vedenhakijan perään juoksemaan ja pälyilee mökille päin. Semmonen paimentaja se on.

Olikohan se perjantai, ku lunta tuli heti reilusti. Nyt paikat sentään näyttää talviselta, ja erityisen nätiltä, ku lunta on puissaki.




Huomena alkaa arki, eli soittotunnit. Mukavaa! Paitsi että läksyä en oo harjotellu kovinkaan paljoa. Jossain vaiheessa kyllä, mutta sitte aloin sairastella, ja treenaus jäi. Pitää nyt kuitenki vielä koittaa se, mitä peölastettavissa on. Mukavaa silti, että loppuu nää pyhät ja muut vajavaiset viikot.

Huomena pitää käyä labrassa, ja tiistaina sitte pd-polille. Lääkäri lupas selvitellä listallepääsyasiaa, mutta saapa nähä. Liekö noista pallolaajennuksista tulee jotai karanteniaikaa, en tiiä. Pissa-asia on vielä epäselvä, ja ku vointi muutenki on hyvä, mutta voimaton, nii tuskin tässä kiireellä listalle mennään. Seki jää nähtäväksi.

Nukavaa normiarkia kaikille, ja moikka!

1 kommentti: