sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Takaisku

No nii, täällä taas. Eli sairaalassa.

Torstaina oli kardiologilla käynti ja aamulla suihkussa huomasin että jalkaan oli noussu iso patti.
Kardiologi ultras sydämen ja sielä ol kaikki hyvin. Lisälyönnit kuuluu myös kuulemma asiaan ja järkeistin asian nii että sydän on ku varsa kevään ensi niityllä; riemuissaan kirmaa sinne tänne ja hyppelee miten sattuu. Jotenka eletään sitte sen kanssa.

Lääkäri anto lähetteen päivystykseen ja sielä kirurgi aukas patin ja laitto mut osastolle saamaan antibioottia suoneen. Perjantaina kävin normaalisti dialyysissä ja tulin osastolle takas ootteleen leikkausta joka tehtiin kuitenki vasta la-aamuna. Sielä haavaa suurennettiin ja se putsattiin kunnolla. Päälle laitettiin sellanen imulaite joka imee haavan eritteet ja antaa sen parantua pohjaa myöten. Muutenhan sinne jäis ontelo joka täyttyis uudestaan ajan saatossa.
Täälä sitä nyt maataan ja parannellaan haavaa. Toivon kovasti että ei tulis mitään pahempaa tai haavasta löytyis mitään ihme basilleja ku kuume on laskenu ja olo muutenki ihan hyvä. Tässä ku on nyt kaikki ainekset kasassa mistä vois kehkeytyä pitkä ja vakava projekti joka ei pääty hyvin.
Kuuluu mulle hyvääki. Nii hyvää että koko eilisen päivän oli tosi hyvä fiilis. Nimittäin oikian silmän näkö alkaa seljetä. Edelleen sillä näkee huonosti mutta ku ennen sillä erotti vaan valon, nyt tunnistaa ihmisen ja illalla jopa näin mitä kello on. Cool. On nii hienoa että tuo mössö alkaa väistyä ja toivottavati näkö palautuu ennalleen. Liikkuminen helpottuu siltä osin että voi liikkua varmemmin epätasasella alustalla. Nimittäin sellanen syvyysnäkö on ihan hukassa. Maan epätasaisuudet jää huomaamatta ja jos esim. yrittää ottaa jotain pöydältä käteen, saattaa hamuta tavaran vierestä.

Aika todellaki matelee täälä, etenki ku ei oo varsinaisesti kipiä mistään. Onneksi mulla on raatikkkaat huonekaverit ja toinen on kova pelaamaan Unoa, sitä ollaan lätkitty eilen ja tänään. Vieraitaki on käyny sopivasti.

Täälä on helppo ollu koittaa tyystin laktoositonta ruokavaliota ja maha on mukavasti rauhottunu mutta äsken ku käytiin ku äitin kans kahvilla, ei ees käyny mielessä koko laktoosi kunnes vasta äsken ku tuli kiire vessaan. Täälä melko naftisti annetaan Imodiumia tai vastaavaa. Kuulemma on hyvä että maha toimii. Joo, on toki mutta että ei sen tarttis ihan näi vinhasti toimia.
Ois kai sitä purnaamista mutta taian lopettaa tällä kertaa tähän.

Son moikka!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti