sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Mökkiä ja muuta mukavaa

Sepä on taas viikonloppu takana. Mukava vkl oliki.
Perjantaina hoidon jälkeen ajelin bussilla Iihin ja äiti haki sieltä mökille. Lauantaina mökillä oli Heli:n kalakerhon kauden päättäjäiset ja olin sielä välillä auttelemassa ja välillä ihan vaan tiellä. Lauantai-iltana kävin mökkinaapurissa nörtteilemässä vaikken oikiasti tajua tuon taivaallista koneista tai koneen ongelmista. Kuitenki, ihan vahingossa, oon saanu ratkastua tähänastiset pulmat sen koneen kanssa. Outoa. Todella outoa.
Meri on vielä sula mutta tuo oma uoma tuppaa jäätymään. Äitin vene on kuvaajan selän takana eli siinä sulassa mutta naapuri sinnikkäästi ajaa oman veneensä laituriin. Melko innokkaita kalastajia ovat ku ei jäätkään pitele pois mereltä. On sieltä kyllä siikaa ja taimenta noussuki että kaipa se sitte on sen väärti.



Tänään eli sunnuntaina, Sanna haki mut mukaan omalla mökkimatkallaan ja mentiin Iihin huutokauppaan. Tai no, tietystiki oltiin tunti etuajassa ku viime yönä piti siirtää kelloja. Käytiin serkkupojam ja vaimonsa luona kahvilla ja lähettiin uuestaan. Jotai pientä sieltä tuli huudettuaki ja Sanna tietysti hankki itelleen yhen projektin talveksi. Mukavaa oli käyä ku viimeksi oon käyny joskus ihan pentuna. Paljo on oppimista tuossa huutokauppaetiketissä vielä meikäläisellä.

Koira oli tietysti oma ihana ittensä. Välillä se tuli haastaan leikkiin ja välillä taas ei ollu huomaavinaan, välillä köllötti tyytskärinä kainalossa ja välillä kauvo laukusta vaatteita ja kanto niitä pitkin huushollia. Lauantaina se yllätti kyllä ihan totaalisesti ku ei suostunukaan lähtemään lenkille. Siinä se istu pihatiellä crocks suusa ja vinku takas kotia. Käytiin sitte rannassa ja hyvin se näky kelpaavan seki reissu. Kävi jopa nilkkoja myöten kahlaamassa hyisessä meressä.


Mahetsua oli nukkua ihan täydessä hiljasuudessa. Täälä kaupungissa kuuluu aina jotai hurinaa tai pärinää tai jotai hälinää vaikka tää rauhallinen paikka onki missä asun. Ekan yön nukuin tosi hyvin ja ehkä jopa nii hyvin että toiseksi yöksi ei sitte levollista unta piisannukaan. Sillä se nyt leukapieliä repiiki ja ei se auta ku asettua sohvalle ja suunitella nukkumaan menoa. Huomena taas aamuvoro dialyysissä.
Se on moron ja mukavaa uutta viikkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti