Maanantaina kävin yllätys yllätys, dialyysissä ja sen jälkeen oli jalkahoitaja ja dianetespoli.
Tehtiin muutoksia insuliinipumpun basaaliin eli siihen perusinsuliiniin mitä pumppu jatkuvasti pumppaa. Ei ollu otettuna hba1-tulosta mutta se otettiin tänään hoidossa. Oikei hirvittää mitä se näyttää, on ollu sokerit sen verran sekasi viime aikoina. Insuliinin tarve on kasvanu reilusti ku ruoka maistuu paremmin ja dialyysit poistaa insuliinia kehosta myös. Kohta se varmasti muuttuu taas se tarve kun pääsen alottaan peritoneaalidialyysit. Ne nesteet on kyllä sellasia sokerilitkuja joista saa energiaa mutta toivon kovasti että ruokahalu säilyis. Ku olin 16v sitte peritoneaalidialyysissä, ei ollu ruokahalua ollenkaan ja se johtu siitä että ku vatsaontelo oli täynnä dialyysinestettä, se lasti paino vatsalaukkua nii että tuntu että maha olis jatkuvasti tupaten täynnä. Se vuosi dialyysissä meni käytännössä syömättä. Mehuja join ja ruokaa lähinnä pyörittelin lautasella.
Otettiin myös kilpirauhaskokeet ja mulle jäi edelleen epäselväksi se, miksi niitä seurataan.
Jalan haavaan jatkettiin viidellä päivällä antibioottia ja pe täytyy kattoa jatko, vieläkö sitä tarttis joku päivä syyä. Kuuri loppuu perjantaina. Hyvältä se näyttää eikä vuodakaan.
Kävin eilen Anttilassa ja mietin siinä että ostaisin jotai kylmää juotavaa mutta puolen litran limu on vähän liikaa. Tölkkejä ei ollu ku Kokista kylmässä ja kolajuoma on mun mustalla listalla kaliumin vuoksi. Kattelin maitohyllyä ja ta daa! Sielä oli 2dl eila maitojuoma! Ostin sen, kuvasin itteni sen kanssa niinku jokainen hc-somettaja tekee ja join sen sielä kaupassa.
Ai että mää nautin! Oon aina ollu kova juomaan maitoa ja syömään maitotuotteita mutta nyt ku oon ollu heinäkuusta sti ilman maitoa (lukuunottamatta eila jukurttia ja viiliä) olin ratketa riemusta. Join maidon antaumuksella eikä se jää viimiseksi kerraksi :)
Kuten kuvasta näkyy, kevyesti onnellinen.
Pää on jotenki jumissa nykyään. Kaikki asiat pitää olla paperilla tai muuten ne unohtuu. Ehkä tää jalkahomma on nyt se viiminen pisara henkisen jaksamisen saaviin. Toivottavasti tää nyt paranee eikä tulis mitään vastuksia, niitä ei nyt jaksa yhtään enää.
Lähen lauantaina Helsinkiin liiton kokemuskouluttaja-koulutukseen. Alotetaan koulutus toimistolla kaupungilla ja jatketaan illalla laivalla. Su tullaan takas Hesaan ja myös sitte illalla kotia. Jotenki en jaksa kauheesti innostua siitäkään vaikka oon oottanu sitä kovasti ku onhan se vaihtelua tähän kodin ja sairaalan välillä juoksemiseen. Jospa sitä pääsee tunnelmaan ku nään kamut lentolentällä lauantaina aamulla.
No nii, eipä muuta ku palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti