Syys saapuu, kesän muistot poies ajaa

No nii, alkaa asiat olla jollaki mallilla. Tarkotan sellasia asioita, että soittotunnit syksylle on varmistettu. Harmi vaan, ettei iIn kansalaisopisto hyväksyny enää meitä oululaisia opiskelijoiksi. Vaikka ymmärtäähän sen, että kunta haluaa käyttää yksilöopetukseen varatut rahat omiensa koulutukseen. Ryhmätunneille ois kyllä päässy mutta ei soittotaito piisaa vielä moiseen.
Toinen juttu on tuo siivousasia. Soitin eilen sinne ja piti jo tänään tulla pari kodinhengetärtä , mutta toinen oli sairastunu nii siirty torstaille. Enköhän mää pärjää näitten törkyjen kans vielä pari päivää.
Kolmanneksi, Sannan alulle laittama vammaispalveluasia etenee myös. Tilanteen kartottaja soitti ja aiko tulla 25. päivä käymään ja kartottaan tilannetta, osinko kenties jonkulaisen avun tarpeessa.

Asiat on polkastu alulle, muttei mua edelleenkään kauheesti huvita mikään. Kävin eilen labrassa, ja lääkäri soitti tänään vastauksista. Numeroiden valossa kaikki on ihan hyvin, paitsi hb kieppuu 80 tienoolla. Öisin en saa oikei nukuttua, ku henkiä ahistaa. Toissa aamuna ku hoitaja tuli tiputtaan antibiootin, hapetus oli 96 ja eilen se taas oli 99. Pitää nousta nukkumaan istuma-asentoon, ja pian on prsaus nii puuduksissa, että pitää vaihtaa asentoa ja taas kohta ahistaa. Siinä ne yöt kuluu sängyssä kieppuessa. Lääkäri oli sitä mieltä, kun ei turvotuksia oo, että oisko se tuo matala hn joka ahistaa. Niinpä meenki saamaan torstaina pussillisen punasoluja. Nii että jos haluat auttaa, käy luovuttaan verta, nii saahaan Lelluun vähän virtaa.

Eilinen labrareissu oli kans yhenlainen. Lähin kävellen, matkaa ei oo ku muutama kortteli. Puuskutin ku höyryjuna ja onneksi matkalla oli puistonpenkki, jolla istuskelin hetken. Keuhkot ei oo vaivanneet oikeestaan yhtään, mutta enpä kyllä oo rasittanukaan ittiäni aikoihin. Eilen huomasin, että nyt ei oo keuhkot ihan täyessä iskussa. Hoitaja toi tollasen puhalluspullon, missä on vettä ja sinne puhalletaan letkun kautta. Se aiheuttaa pienen alipaineen keuhkoihin ja sen myötä pitäs alkaa limaa irrota ja olo helpottua. Vielä ei oo mitään tapahtunu, tosin en oo vasta ku eilen alottanu puhaltelemaankaan.
Antibiootti loppuu tänään mutta hiivaläääkettä menee vielä viikko. Kanyyli on vähän ikävästi oikiassa käessä, mutta jospa se menis kohta tukkoon ja vaihettas takas vasempaan. Eilen piti nimittäin laittaa uus kanyyli, ku entinen oli menny tukkoon.

Äiti toi eilen mustikoita vajaan sankollisen. Laitettiin ne samantien pakkaseen, lukuunottamatta noin litraa, jonka söin eilen illalla. Kalium-arvot varmasti kiittää. Pitää ehkä ottaa varalta Resoniumia, etteivät nouse ihan pilviin. Tänään on nimittäin luvassa mustikkasoppaa ja ropposellinen mansikoita. Muutenki ruokavalio on ollu pitkälti mansikka- ja hedelmäpainotteista. Proteiinia oon koittanu ottaa kinkkuna levän päällä ja jauheena, vaikka se ällöä onki. Pittää sitte taas panostaa raskaampaan ruokaan, ku mansikoita ei saa enää lähikaupasta.

Tässäpä nämä tällä kertaa. Katsellaan. Moikka!