tiistai 11. helmikuuta 2014

Misä on talavi?

Oon aina tykänny tästä osasta vuotta. Ku aurinko alkaa paistaa, on lunta eikä pakkanenkaan oo haitannu. Mitä on tämä tämän talvinen kurakausi? Misä on lumi? Entä pakkaset? Puhumattakaan arskasta! Räntää pukkaa taivaalta ja mun hc-talvikengät on edelleen naftaliinissa ku ei niitä oo tarvinu. Aurinkoa näkyy ainoastaan Aurinkomatkojen toimiston ikkunassa. Tämmönen on vallitseva näkymä lumitilanteen osalta, ku se vois olla kauniin valkonen, runsas ja aurinkoinen. Nii, ja tätä kuvaa on vielä kirkastettuki.




Kävin siis kaupungilla päivällä. Apteekissa tilaamassa nesteitä. Apteekin täti sano että mun tapaus on mielenkintonen ku saa tehä vähän poikkeavia töitä. Niinku esim tilata satoja litroja dialyysinesteitä ja järjestää niille kotiinkulketuksia, räknätä tuhansia ky:itä insuliinia ku tavallisesti asiakkaitten ostokset pyörii siinä alle sadan kappalemäärissä. Vielä kehu nua ihanaksi asiakkaaksi ku tiiän ite nii hyvin omista lääkemääräyksistäni. Kenties mää oon myös tuottava asiakas apteekille. No, asia saatiin hoidettua ja nyt ootan kymmenien laatikoiden laskeutumista kotiplaneetalle.

Kävin syömässä Oliviassa. Sen kunniaksi että kalium oli matala ja lääkäri jopa tarjos eilen että pitäskö laittaa kalium-tabletteja kuuri että arvo nousee. Minä siihen että ei tartte, saan ne kyllä nousemaan ihan kotikonstein. Vähän enempi salaattia, hedelmiä, kahvia ja ruisleipää. Ehkä myös Kismet jääkapista ni lähtee se nousuun. Syksyllä ku ravintoterapeutti kävi jututtaan mua, oli se liikaa että laitoin leivän päälle salaattia, kinkkua ja tuorekurkkua. Kaliumit nousee, kaliumit nousee, varoteltiin. Niinpä oon syöny leivät yhen kasviksen kans mutta tänään ostin punasipulia jota laitan leivän päälle, salaatin lisäksi. Ihan ruhtinaalliseksi käy tää elämä pussihoidolla. Vielä ku joku helpotus tuohin nesterajotukseen nii avot! No joo, in my dreams.

Asuin monta vuotta tuossa nurkan takana ja ihmettelin isoa naakkaparvea joka lensi talon yli, kovasti metelöiden aina iltapäivällä. Tänään ne pysähty levähteleen tai muuten vaan pällisteleen nosturin vaijereille. Otin pikku pokkarilla kuvan joka on melko surkia mutta kyllä siitä huomaa että vieri vieressä istuu naakkoja. Komia ilmestys se oli ja etenki ku lähtivät lentoon siitä. Kuvan voi klikata suuremmaksi.




On ollu mukava ja toimelias päivä, jos vertaa edeltäviin viikkoihin. Kyllä tää tästä helpottaa ens viikolla. Ja voi olla että mökilläki käyään loppuviikolla yöpymässä. Se ois kiva.
Pitää alkaa katteleen yösijaa. Moikka!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Hyvä ihminen

No nii. Mukava viikonloppu on takanapäin. Tuntuu melkei ku ois ollu lomalla. Tarkalleen ottaen, lomallahan mää olinki. Jos kotona ikkunasta näkyy vastapäisen pizzerian seinä, nii melko komiaa on laittaa nukkumaan katellen tällasta maisemaa.




Enkä kauheesti käy valittaan aamupalapöydän maisemaakaan.




Viikonloppu meni siis Sannan ja lankomiehen kans puuhastellessa. Oli tosiaanki niinku ois lomalla ollu. Oon melko väsyny tähän jatkuvaan muutokseen ja sopeutumiseen. Mieli halajaa jo kovasti päästä alottaan yökone- eli pd-hoito. Se on sitte pysyvää ja tää muutuva ja sekasortonen arki pääsee tasaantuun. Tänään sairaalassa sanoinki että jos mulle ehotettas että pääset kuukauden päästä siirtoon, en suostuis. Ei jaksa enää alkaa oottaan mitään suurta ja parempaa tapahtuvaksi. Kun vaan nyt sais rutiinit ja sellasen tasasen arjen. 
Viikon päästä on se yökone-koulutus ja samalla reissulla otetaan hd- eli kaulakatetri pois. Seki on mukavaa että siitä pääsee. Kävin tosiaan tänään pd-polilla ja perjantaina otetut labrat oli oikeestaan erinomaset. Kalium, fosfori ja suolat, kaikki viitearvoissa paisi kalium oli jopa vähän matala. Saa siis syyä salaattia vähän enempi tai vaikka banaanin, sitä tekee kovasti mieli. Niinpä Resonium jätettiin tauolle. Suurin yllätys oli kuitenki hb, se oli 126! Enpä muista millon ois ollu noin korkia. Varmaan joskus sillo heti edellisen siirron jälkeen eli 15v sitte.
Tehtiin myös sellanen kehon kuivapainon mittaus. Mennessä paino oli tasan 54 ja testin mukaan tuossa ois 2.3kg nestelastia. Pitänee meleko tarkkaan paikkansa.

Eilen ku tulin kotia, päätin olla hyvä ihminen. Tein leipomuksia jotka vein tänään dialyysiin. Kiitokseski ennen kaikkea pitkämielisestä ja myös hyvästä hoidosta. Oon sielä vähän kiukutellu ja osottanu mieltäni, mutta myös koittanu olla kuuliainen ja kiinnostunu potilas. Myös hyvä ja kannustava potilastoveri oon pyrkiny olemaan. Tunteita, niin ilosia ku surullisiaki on saanu ja voinu aina avoimesti tuntia mikä onki mulla ollu vähän opettelun takana. Niinpä ajattelin että siinä on syytä pyöräyttää vähän kaakkua.



Siinä on Daim-valkosuklaakakku ja appelsiinikakku.

Laitetaan tähän loppuun vielä yks kuva viikonlopun reissuista. Kuka arvaa misä me käytiin?




Hyvää yötä ja heippa!

perjantai 7. helmikuuta 2014

Citius, altius, fortius

Onko tavallista että liikuttuu kyyneliin ku Olympiatuli saapuu stadionille? Nii, sitä voiaan pohtia kukin tykönämme.

"Urheileminen on ihmisoikeus. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus urheilla olympialaisten hengessä ilman syrjintää ja yhteisymmärryksessä ystävyyden, solidaarisuuden ja reilun pelin aatteen mukaan"


Tämä perjantai on menny vaihtelevissa oloissa. Laitoin illalla ajoissa nukkuun ku oli univelkaa ja sainki hyvin nukuttua. Aamulla oli kello ysiltä soimassa ku piti käyä labrassa jättään verinäytteet maanantain pd-kontrollia varten. Saapa nähä miten kalium- ja fosforiarvot on muuttuneet, vai onko. 
Kävin labrassa ja samalla reissulla vein sen puuttuvan laskun soskuun. Soitin vielä perään että se lasku on jätetty loovaan ja infon täti ei osannu sanoa löytääkö se koskaan perille ku ei oo mitään saatetta tms. mukana. Laitoin sähköpostia hälle kelle jätin hakemuksen että ei tee päätöstä ilman sitä laskua, että toimitan uuden jos se eka ei löyä perille. Kauheeta säätämistä lahon pään takia. Mulle kyllä jäi myös sellanen fiilis että lämpimikseen sielä jotkut istuskelee, työntekijät siis. Kun ei edes työpaikan osotetta tiietä, se on outoa se.

Labraan oli ilmestyny tämmönen kivan näkönen laite.




Kuuliaisesti jätin minäki oman arvioni labran toiminnasta. Onhan tuo nyt paljo helpompi käyttää ku joku kynällä täytettävä kuponki joka onki jo so last season.

Tulin kotia ja sinnittelin hereillä siihen asti kunnes piti vaihtaa pussi. Sitte takas nukkumaan. Muutaman tunnin päikkärit teki nannaa ja kyllä täsä nyt jo vähän suupieliä repii. Hyvä vaan jos rytmi vähän tasottuis.
Maha on ollu tänään parempi. Otin kyllä jo yötä vasten eilen illalla pari Imodiumia ja tänäänki oon ottanu. Maha ei kuitenkaan ees möyri, murise eikä kurluta nii että taitaa olla ohi se kaalilaatikkotauti. Äsken söin vähän tanakammin, eilisen jukurtin jälkeen ja olo on ihan mainio.
Huomiseksi on vähän suunnitelmia. Mukavaa, sillä tämä pussien kans läträäminen käy ihan työstä. Sillä erotuksella työhön, että vapaapäiviä ei oo. Onneksi reilun viikon päästä saan sen yökoneen ja sitte onki päivät ihan vapaat. Siltikään, vaikka nyt valitan ja oon väsyny, en vaihtais takas hemodialyysiin. Mahakaan ei enää haittaa, eipähän vie jokainen tuulenpuuska mennessään. Tyköistuvat paidat on pannassa ja mun onneksi nykyään taitaaki olla trendikästä pukeutua väljiin paitoihin. Vaikkakaan sillä väljällä ei varmaankaan tarkoteta iänikusia T-paitoja joista tää nykynen style pääasiassa koostuu.

No ni, se tästä päivästä. Mukavaa viikonloppua ja jäähään jänittään Sotsin tapahtumia, kisoissa ja niien ulukopuolella. Moikka!

torstai 6. helmikuuta 2014

Vauhikas ja villi yö

No nii, tuhmeliinit. Se joka tuli otsikon perässä, lukemaan ehkäpä eroottisia paljastuksia, joutuu pettymään. Kootaan ajatukset ja palataan ruotuun. Alotetaan eilisestä.

Kävin kaupungilla eilen, oli pari kauppa-asiaa hoiettavana. Yks niistä on sellanen wok-kastikeasia jonka perässä oon Oulusa käyny melko monta ruokakauppaa, tuloksetta. Jos joku tietää mistä saa chow mein-wok-kastiketta nii ilmottakaa! Tästä keskustan kaupoista sitä ei löyvy, ei edes Stokkalta vaikka äkkiseltään nii luulis. Se ei oo mitään mystistä eikä edes hankalasti saatavaa mutta jostai syystä sitä ei oo näissä ruokakaupoissa. Iistäkään sitä ei löydy ja ainuan purkin mitä sitä oon löytäny, oli Haaparannan isosta marketista ja seki oli ainut poistuvien hyllyssä. Jos sitä saa Posion S-marketista, miksei sitä saa Oulun keskustasta?
Päädyin sitte ostamaan valmista kaalilaatikkoa Anttilan lämpimästä tiskistä. Virhe! Tuut tuut tuut tuut! Iso virhe ja paskahälytys! Niin sitte kävi että ku söin sen illalla, meni yö rrailakkaasti vessassa juosten. Perse syöksee tulta eikä nukkumisesta luonnollisestikaan tullu yhtään mitään. Kunnes maha aamulla vähän rauhottu, oli kroppa kuivahtanu siihen malliin että piti ensi töikseni juua pullo mansikkasmoothieta. Virhe!
Vaihdoin pussin ja lähin soskuun. Odotusaulassa istuskelu oli melkosta piinaa. Pelkäsin koko ajan että shaisse turahtaa housuun, edes aivastaa ei uskaltanu. Ihan kammottava tilanne. Ku mut kutsuttiin sisään, pyysin päästä vessaan. Uuh, se oli ihanaa se. Loppuaika meniki ihan mukavasti. Sossutäti aiko tehä päätöksen alkuviikosta ja oli kovasti kiinnostunu näistä dialyyseistä. Pitää käyä uus reissu sielä, varmaanki jo huomena, ku olin unohtanu sen suurimman sairaalalaskun kotia. Pääasia että asia on nyt vireillä ja ehkäpä pientä helpotusta tulossa.

Peruin soittotunninki, ei oikei huvittanu lähtä  istumaan puoleksi tunniksi autoon. Luullakseni ei oo suotavaa kyykähtää moottoritielle lennättään varpusparvia. Pittää ottaa vähän iisimmin tänään nuo ruokahommat, josko se ois jo huomiseksi ohi.
Ite ois vissiin pitäny tehä seki kaalilaatikko. Sitäpaitsi se ei oikein tukenu mun proteiinipitosen ruokavalion noudattamista ku edes minä, sihtisuu, en löytäny siitä lihaa. Liekö oli vege-versio.
Siitä tuliki mieleen ku kesällä aloin tekeen kyseistä ruokaa. Laitoin riisit tulelle ja huomasin veispuukista että kaverit istuu patiolla. Lähin sitte minäki ulos ja n. kolmen vartin päästä kaupungilla muistin notta ristus! Mullon riisit tulella! Täysiä kotia ja ei täälä mitään katastrofaalista ollu sattunu. Hella oli kakkosella ja vettä reilusti nii nostin ne vaan pois, sammutin hellan ja lähin takas siemailemaan drinksuja. Nii että kumpiko on parempi, mahatauti vai poltettu kerrostalo.



Kuva on eiliseltä, keskieurooppalaistuneelta Rotuaarilta. Siellä on lämmitetty nuo kadut nii ei oo lunta. Muualla sitä sitte oliki ihan reippaasti. kengät vetää sutia ku liikuskelee kaupungilla.

Oon ihmetelly parina yönä ku on nii kylmä nukkua. Aamulla hoksasin kattoa tuuletusikkunaa ja kas vain, sehän oli auki. Ne ilmanvaihtomiehet rassas tuuletusräppänöitäki ja oli vissiin jääny auki. Ilmanskos tuo kävi vilu kappaseen.

Menee taas höpöttelyksi. Katellanpa tässä. moikka!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kurkistus pintaa syvemmälle

Se, joka ei halua kattua mua mahottoman syvälle silmiin, älköön jatkako tämän lukemista.

Tänään on ollu erityisen pitkä päivä ku aamulla kävin silmälääkärissä. Aika oli 7.30 nii sanoisinpa että aamuyötä se vielä mun mittarilla on. Katottiin näön tarkkuus ja yllättäen tuo silmä jossa on ollu niitä vuotoja, oliki tarkkuudeltaan parempi. Nii, kyllä sillä näkee sillo ku ei oon sitä höttöä tarkan näön alueella eessä lillumassa.
Otin kuvat näytöstä missä on tänään otetut kuvat molemmista silmänpohjista. Tässä on vasen silmä.




Nuo valkoset alueet on laserin jälkiä. Parikytä vuotta sitte silmänpohjia laseroitiin jottei pääsis uudissuonia kasvamaan ja niitä jo kasvaneita poltettiin pois. Ne ku aiheuttaa noita verenvuotoja herkästi. Tummat pienet kohdat taas on arpikudosta. Tää silmänpohja näyttää kuulemma rauhalliselta vaikka onki vähän epämääräsen näkönen. 
Tässä taas oikian silmän vastaava kuva.




Oikiaan ei nääkään läheskään yhtä hyvin ku siellä lilluu sitä hyytynyttä verta ja sellasta höttöä. Vasemmalla oleva tummempi alue on sellanen verinen juttu joka liikkuu silmässä ja jos se sattuu tarkan näön alueen eteen, ei silmällä nää mitään.
Tilanne on sikäli hyvä että selkiytymistä on tapahtunu paljon ja nyt vaan ootellaan että luonto hoitaa loput. Seuraava aika tulee alkukesälle joten katotaan miten sitte on. Jos vuotoja tulee, pitää ottaa yhteys sairaalaan.

Oon tässä pantannu juomisia tältä päivältä. Nestetasapaino on tällä hetkellä 1.15l miinuksella. Pitäis alkaa painon olla jo normaalissa. Tänään se oli 53.1 aamulla. Laitoin varalta vahvan nesteen vatsaonteloon äsken, josko tuo poistais näitä mitä tässä aion illan mittaan juua. Yöksi sitte fysioneal joka mulla ei kauheen hyvin poista, muutamia desejä vaan. 
Elän siinä toivossa että ku saan sen yökoneen, kaikki muuttuu paremmaksi. Johtuen mun iltapainotteisesta syömisestä ja ku kone tosiaan nimensä mukasesti, poistaa nesteet ja kuonat öisin.

Aamulla vähän siivoilin ja nakkelin romuja vaatehuoneeseen. Kad vain, ovikello soi ja sisään asteli kolme miestä ilmastoinninputsausvehkeineen. Sääliksi kävi sitä poikarukkaa joka joutu vaatehuoneeseen sinne tavaranpaljouden keskelle tikkaineen. Ois ainaki ollu pehmeä lasku jos ois tippunu portailta. Aikovat tulla huomena uuestaan. Kuulemma pitäs tuon melko äänekkään ilmanvaihdon ähän vaimentua noilla toimenpiteillä. Toivottavasti, sillä tuo pitää melkosta ääntä tavallisesti.
Lisäksi kaveri kävi sekunnin mittasella vierailulla, hakemassa Hapitsusta tuomani sätkäpaperit. Täkäläinen tapa on hankkia sätkäpaperit Haaparannasta ku sellanen laatikko missä on 50kpl niitä toista euroa maksavia paketteja, maksaa n.8€ Ruotsin puolella. Ei siis paha ollenkaan jos polttaa sätkiä. Muistutan vielä että minähän en enää moista harrasta. 25 vuotta oli ihan riittävästä ja nyt on menossa kolmas savuton vuosi. Oon nii ylypiä ittestäni ku lopetin sen ja suosittelen jokaselle joka ähänkään empii. Lopettaminen on paljo helpompaa ku mitä vois kuvitella. Toki siinä ku toivotin kaverin peremmälle, pyysin ottamaan mukaansa nestelaatikon joka eilen jäi eteisen lattialle taksikuskin toimesta. Kaikki tilanteet käytän kyllä törkiästi hyväkseni.

Sillo 16v sitte ku olin dialyysihoidossa, monesti sattu okapäihin sillai jännästi. Kutsuin sitä juilimiseksi. Niinku ois revitty nolempia olkapäitä kahtaalle. Luulin että se johtuu siitä että oon vetäny itteni liian kuivaksi mutta se kuulemma johtuu siitä jos nestepussin mukana laskee ilmaa vatsaonteloon. Pitänee paikkansa sillä juilimista ei oo tällä kertaa ollu yhtään. Nyt ku jo ohjeissa sanottiin että letkusta pitää laskea ilmat pois ennenku nesteen sen laittaa sisään.
Juilimisesta tuli mieleen että keväällä sattu toisinaan vasempaan olkapäähän ja söin nesteenpoistolääkettä, kuvittelin että oon taas syöny niitä liikaa ja kuivunu. Myöhemmin sitte selvis että se oli oire tukkeutuneesta sepelvaltimosta. Ihmettelin kyllä joskus että oudosti vaan toista olkapäätä juilii eikä molempia niinku ennen. Oppia ikä kaikki.

No nii, se tästä päivästä. Nyt alan suunnitteleen ruokahommeleita. Aamukahvit vois keittää, vai pitäskö sanoa että päivän ensimmäiset. Niin tai näin, son moro!

maanantai 3. helmikuuta 2014

Kaikkien turvonneiden ystävä, hemodialyysi!

No nii. On maanantai ja olo taas mukavan kevyt. Tai normaali pikemminki.
Soitin aamulla dialyysiin ja pyysivät tulla näyttäytyyn päivällä. Menin sovitusti ja kävin ensi töikseni dialyysin puntarilla, sillä millä oon itteni tottunu punnaamaan ja joka aon ollu mun alttari viimiset puoli vuotta. Vaaka näytti 57.1 kun tavallsisesti tavote- eli kuivapaino on ollu 51.8, sillon ku kuljin hemodialyysissä. Äkkiseltään siis näyttää että n. 5kg ois nestelastia päällä. Sitä me sitte siunailtiin parin pd-hoitajan kans ja tultiin tulokseen että parhaiten nesteistä pääsee eroon hemodialyysillä. Onneksi on vielä katetri rinnasa nii että voi nopsaa hoitaa ne pois. Niinpä menin makoileen ja suunnitelmissa imasta kolmessa tunnissa neljä litraa pois. Muistin siinä köllötellessä että mullahan on 1.5l aamulla laitettua dialyysinestettä sisällä ja joka on varmaanki imeny sellasen 500ml itteensä. eli poisto tipahtiki kahteen litraan. Paineet kerkes laksemaan niinki alas ku 67/43 ja vajaa kaks tuntia alotuksesta, lopetettiin hoito.
Sain mukaan vahvempaa nestettä jolla lähtee enempi kropasta nesteitä mutta sitäkään ei saa käyttää ku korkeintaan yhen pussin päivässä. Jospa se nyt riittäis hoitamaan tän tilanteen. Nesterajotuksenki mulle antoivat vaikka koitin kaikin keinoin välttää sitä. Eipä silti, en mää mikään kauhee lipittäjä ookaan mutta oishan se kiva juua sillon ku janottaa. Pitää olla nyt nii kauan tarkkana että tuo viiminenki kilo lähtee pois ja sitte alkaa kattoon miten se balanssi pysyy. Alkuun nautin siis litran nesteitä ja ku saan painon normiksi eli loputki nesteet kehosta, on se n.1500ml/vrk. Onhan se enempi ku ennen (1200ml/vrk) että lohtu sinänsä. Elän uskossa että sitte ku saan sen yökoneen, tää helpottuu entisestään. oon iltapainotteinen syöjä ja yöllä ku neseitä on eniten, kone hoitaa ne aamuksi jätevesilaitoksen huoleksi.

Täsä ku on nyt mielesä lähinnä nämä dialyysihommat, kaikki muu tahtoo unohtua. Aamulla ku heräsin, ihmettelin että mikä kauhee hurina täältä pirtin puolellta kuuluu ja ku nousin kattoon, oli se tuo tuuletussysteemi jokahuusi. Muistin että täälä tehään jotai huoltotöitä, tulihan siitä pari lappuaki joskus, ja että mun pitää muistaa ite pestä liesituulettimen joku osa ja raivata itetuuletusaukoille. misähän niitäki lienee, en tiiä. Toinen asia on, löysin samalla ku hain noita ilmanvaihtojuttuja, että tää nettiyhteys joka on asukkaille ilmanen, vaatii kirjautumaan. Muuten tää katkastaan tarpeettomana. Mitähän vielä... Toivottavasti en oounohtanu mitään kovin tärkiää. Haitariläksyäkään en oo soittanu vielä kertaakaan. Se asia pitää kyllä korjata sillä ei niitä opi jos ei treenaa. Jotai sormituksia voi tehostaa muistamaan ajatuksen voimalla mutta sujuvuus vaatii soittamista. Nii on kiireistä tämä elämä nykyään ettei kuvia kerkiä ottamaan. Tsorge vaan ja katotaanpa jpku toinen päivä sitte. Moikka!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Feels like pullataikina

Kylläpä on taas vaikiaa. Nii juomisen, syömisen ku nukkumisenki kans.Tai siis heleppua on; juoma maistuu, ruoka maistuu ja uni maistuu. Ongelmat on ne että liikaa nestettä, vääränlainen ruoka ja uni maistuu päivällä muttei niinkään yöllä.
Keskivahvat nesteet ei poista riittävästi nestettä. Sitä lähtee noin vajaa pari litraa päivässä mutta se ei riitä. Alkupäivien nesteilottelu on osaksi jääny sisään ja tuo keskivahva dialyysineste ei riitä poistamaan niitä ja näitä päivittäin kertyviä nesteitä vaikka vähän iisimmin nyt oonki hörppiny. Pitääki ottaa huomena puhelu dialyysiin. Oon neljän vaihdon sijaan tehny viis vaihtoa eilen ja tänään teen kans jotta jalat ei menis tönköiksi ja olo käy tukalaksi. Sormet on ku nippu niitä niin, Silmät ku kaks kipiää sian piip ja mieltä rassaa epätietosuus. Oon kuitenki tehny tiaknoosin että niin kauan ku ruoka maistuu, kaikki on hyvin. Mulla se on aika hyvä mittari vaivaan ku vaivaan.

Ruoka maistuu edelleen. harmi vaan että tuo lihaosasto ei vieläkään oikei houkuttele. Syön kyllä lihaa mutta suuri ystävä en oo. Oon dialyysin aikana saanu sairaalasta Renapro-proteiinijauhetta mitä oon päivittäin syöny ja nyt ku saan taas juua enempi, pyysin saaha saman aineen nestemäisenä. Sairaalan kukkaron nyörit on tiukalla ja en saa niitä enää ku siihen asti että alkaa se konehoito eli reilut pari viikkoa vielä. Dialyysi syö proteiineja kehosta ja estää ylimäärästä nestettä menemästä kudoksiin joten proteiini on tärkiä osa dialyysipotilaan ruokavaliota. Oon koittanu syyä lihaa, broileria ja kalaa mutta pitää vielä enempi skarpata ku loppuu tuo ravintolisän saanti. On ollu nii helppoa huitasta se kiduksiin pullosta. Saa noita apteekista ja pitääki kattoa ostaisko sieltä vai tuleeko musta tosiaanki pihvin ystävä. Noh, silakkapihvit maistuu kyllä.




Maitotuotteita saa käyttää 2dl päivässä ja se menee nyt pitkälti jugurttirahkan muodossa. Sekotan sinne millon mitäki; marjoja, kompottia, hillua, hedelmiä ja raejuuston kans menee kans marjat, hedelmät, tonnikala yms. Jos jolain on hyviä ideoita proteiinin saamiseksi nii vinkkejä otetaan mieluusti vastaan!

Unirytmi on taas päin peppua. Viime yönäki menin nukkumaan vasta 3.30 ku innostuin järkkäileen kamoja tuohon uuteen lipastoon. Samalla siivoilin ylimääräsiä kamoja roskiin. Jännä että pitää keskellä yötä innostua tollasesta ku ois ollu koko pitkä päivä aikaa siivoiluun. Tänään oli kello soimassa puolilta päivin nii että jospa se uni tulis illalla vähän aiemmin silmään ku aamuyöllä.

Kävin vähän käveleen ja kaupassa päivällä. Tein sellasen havainnon, että en oo torstain jälkeen puhunu kenenkään kanssa livenä. Puhelimessa kyllä mutta en muuten.
Perjantaina illalla sain tehtyä Kelalle hakemuksen korotetusta hoitotuesta. Saapa nähä josko nuo olis nyt myötämielisepiä ku aiemmin.

Pitää alkaa pussin vaihtoon ja vois ehkä telkkarin kasn viettää tovin. Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja pirtsakkaa viikon alkua! Moikka!