On täsä tullu, no ei tehtyä, vaan oltua monesa mukana. La käytiin Sannan ja lankomiehen kans kahavilla ja kattoon yhen meklarin antiikkiliikkeen pihamyyntiä. Käytiin myös Pikku-Liinusa hiplaamasa ihania vanahoja kamoja. Ois kai sitä kaikkia ihania tavaroita maailma pullollaan vaan onneksi on nii pieni asunto että on aina heleppo valita, ostaako jonku tavaran vai ei.
Käytiin istumasa Leskisesä tuopin verran. Mää en arvannu juua ku edellisen yön poisto oli n. 400ml ja oli vähän nestelastia. Sitte tietysti Hulluilla päivillä. Tuli ahistus jo pelkästään Herkusa ja niinpä hain mitä tarttin ja täysiä ulos. En tajua miten jotkut sielä viittii jäähä katteleen ja kierteleen hyllyjä, Etenki sielä kosmetiikkapuolella, karkiosastosta puhumattakaan. Hullut päivät on saanu varmasti nimensä asiakkaitten käytöksen mukkaan. Lankomies joka oli vuojen Japanisa, kerto että Hullut päivät oli ku Japanin marketti, paitsi että sielä ihmiset väisti toisiaan. Ei meillä semmosta tehä, ehei.
Ku pääsin kotia, tuli oikeestaan saman tien vieraita. Heän kans istuttiin muutama tunti ja siinäpä se lauantai sitte oliki.
Eilen sitte nukuin pitkään ja käytiin äitin ja Sannan kans hakeen rautakaupasta remonttikamaa ja vietiin ne isän mökille. Seki reissu kesti monta tuntia ku aikailtiin sielä ja täälä. Mukavia tollaset reissut ku voi porista niitä ja näitä eli läyrytä akkojen juttuja.
Katoin illalla puhelinta ja huomasin että tänään ois OYS.ssa labrat. Ihimettelin että mikähän juttu tää on ku ei oo lähipäivinä menoakaan sairaalaan. Aattelin että on varmaan tullu virhe näppäillesä kalenteria ja että skippan sen. Yhtäkkiä muistin että jumatsukka! Näähän on NE labrat siirtolistaa varten. Onneksi hokasin, sillä siirtolistalle pääsy ois siirtyny taas vähän etippäi iliman niitä.
Olin varautunu että ottavat ison päälärin verran vertqa vaa ei. Niitä ku oli HIV:stä lähtien. Ku olin ekaa kertaa siirrosa, sillon siirtoaamuna ennen leikkaussaliin lähtöä, ottivat nii paljo verta meistä molemmista, minusta ja äitistä, että arvelin että tekevät rössypottua meille tulemaksi. Omalla kohalla lopetin laskemisen kahenkymmenen kohalla. Niitä oli ihan järettömästi! (Tais olla 23 tai 24)
Nyt sitte vaa ootellaan että ilmottavat pääsystä siirtolistalle. Sitte se oottaminen vasta alkaa. Viimeksihän mun ei tarttenu oottaa "sitä puhelua" vaan mennä sovitusti äitin kans Helsinkiin kirralle ku leikkauspäivä oli sovittu jo aiemmin ku kyseessä oli omaissiirto.
Omaissiirrosta tuliki mieleen että kohta siirron jälkeen oli liitossa tekeillä uuet esitteet ja mua pyyettiin malliksi omaissiirron esitteeseen. Samalla kertaa tekivät musta ja äitistä jutun Elinehto-lehteen.
Liiton esitteet on taas joku aika sitte uusittu mutta tähän vanhaanki voi törmätä vielä jossain.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Moikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti