Juhlapäivästä huolimatta tää on ollu ihan tavallinen dialyysipäivä. Se ei tuo hoidontarve erittele pyhää arjesta. Noh, hoito meni hyvin ja tunnelma oli oikein lepposa. Saatiin torttukahvit ruuan päälle, vaikka näytti siltä että unohtavat koko tarjoilun. Onneksi potilastoveri oli tarkkaavainen ja muistutti siitä ku meille maanantaina isoon ääneen nii luvattiin, että torttukahvit sitte perjantaina.
Poisto oli 2.2l ja vancociniä tuli taas normi satsi ja sen lisäksi alotettiin Kefexin kuuri pissatulehukseen. Se on oikeestaan koko aikuisikäni ollu todellinen maanvaiva mulle. Nyt ei oo onneksi n.vuoteen ollu mitään. Maanvaivalla tarkotan sitä että vähintään parin kuukauden välein piti syyä kuuri jotta se pysyy hetken pois. Oon syöny monta vuotta estolääkitystä muttei sekään auttanu.. Nyt se on ku taikaiskusta, tai sitte johtuen siitä että sokerit on tasaantunu, pysyny pois pitkään. Ku pissatauti oli äkäsimmillään, muistan tapauksen missä lopetin keskiviikkona antibioottikuurin, jätin perjantaina pissanäytteen joka oli puhdas ja ma oli taas tulehus päällä. Että jos vuosi ilman vti:ta tuntuu lyhyeltä jostakusta, mulle se taitaa olla aikuisikäni pisin tauko.
Oireet alko jo eilen ja otinki pari Amoxin compia jotka on aikoinaan määrätty tollasiin tilanteisiin, että ku oireet alkaa, voi heti oottaa napin. Nyt vaan on se clostridium-herkkyys. Kuulemma Kefexin aiheuttaa vähempi todennäkösemmin clostridiumia ku Amoxin. Saapa nähä, arveluttaa silti mutta näillä nyt mennään.
Alan kattoon Tampere-talon juhlia, mukavaa vaihtelua linnanjuhliin.
Vielä kerran hyvää itsenäisyyspäivää kaiklle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti