Viikon varrelta

Kotona taas.
Mukavaa oli olla mökillä. Sielä kyllä sielu lepää, ruumis ei niinkään mikä ei kyllä mun kohalla oo ollenkaan huono asia.
On tullu ulkoiltua enempi ku aikoihin. Tuuli on ollu vähän haittoina. Mökkitie oli ihan peilikirkas eikä sielä voinu liikkua ilman nastoja eikä potkuria. koiran tassutkaan ei pitäny ja seki raasu meni pitkin mettiä ku väsy luisteleen tiellä. Jäällä kävin sillo ku tuuli oli vähän iisimpää. muuten ois voinu mennä tuulen mukana ties minne asti.
Yks päivä käytiin mun tätin luona ja sielä juotiin näin herkulliset drinkit. Maku ei jääny yhtään huonommaksi ulkonäöstä. Tää oli just puristettua porkkanaomenainkivääriappelsiinimehua.

Tää seuraava kuva vois olla sellanen mielenmaisema tällä hetkellä. Kauniisti kimaltelevaa jäätä, tarkkaan katottuna rososta mutta kauempaa katottuna tasasta. Kivi rikkomasa harmoniaa, ylitettävänä vuorena. Tai miten vaan.

Meän äitillä on silmää ruuan suhteen. Hän koristelee kakut hienoiksi ja osaa tehä tosi näyttäviä kattauksia. Äitin laittama ruokaki on yleensä jotenki kauheen nättiä ja sellanen kauneusnäkökulma otettuna huomioon. Tää kuvan lasti on mun itteni lautaselle mättämä, nii että nuo kehut ei koske tätä annosta. Salaattihommisa äiti on myös lyömätön, niinku tälläki reissulla nähtiin. Täsä on yhen päivän sekamelskasalaatti silahkapihveillä.

Aamulla kävin jäällä vaikkei keli ollukaan mikään paras. Ku lähin, ripsi vähän vettä mutta nii vähän että en piitannu siitä. Potkiskelin tien päähän ja sieltä jään kautta mökille. Mikä kuvasa ei kuulu joukkoon?

Tännään oli soittotunti. Yks ilta ku treenasin läksyä nii ihmettelin että onkohan haitarisa jottai vikkaa ku se oli jotenki outo. Bassopuolen C soi huonosti, ihan ku ois ollu ääni kähiänä ja jotenki vaivalloisesti. Lisäksi ilma falskas nappulan juuresta enempi ku muualta. Tänään soittotunnilla ope sano että sieltä vois olla joku kappale, jonka nimiä en nyt muista, irronnu. Se ku mätkähti maahan maanantaina ku avattiin auton peräkontti. Pitää käyttää se korjaajalla, josko tuo tulis sillä kuntoon.

Reippailun jälkeen kävin naapurisa pelaan palloa tämmösen söpöliinin kanssa. Vanha rouva on ollu vähän kipiänä mutta melko joutuin unohtu vaivat ku päästiin pallotteleen.

Ku tulin kotia, äiti otti kyytiin petarin joka lähti nyt (vasta) pesulaan. Seon ollu ottamasa happia syksystä, vai olikohan se vielä kesää, asti. Kerran yöllä oksensin sen enkä ees heränny siihen. Nyt se kuitenki lähti pesulle ja tulee puhtaana ja raikkaana sänkyyn sitte ku tää huusholli on desinfioitu.

Siinäpä ne taas, kuumimmat. Nyt on se aika että meikä oikasee sohvalle. Moikka!