Lauantai meni melko lailla väsyksissä ja otinki parit päikkärit. Illalla mittasin kuumeen ja sitä oli vajaa 38 joten päätin napata parasetamolia ja palata asiaan aamulla. Tänään piti mennä huutokauppaan enkä,ois halunnu millään perua sitä. Kummasti se mieli kuitenki muuttu ku olo oli sen verran ohkanen.
Crp oli tänään 109, ei mikään jättikorkia mutta sen verran kuitenki että lääkäri arveli tulehduksen olevan jommassa kummassa uuessa kateteissa. Kipeitä ne ei oo, vielä ainakaan ja toivottavasti ei ehi kipeytyynkään. Otettiin sydänfilmi, keuhkokuvat ja veriviljelyt. Dislyysistä hoitaja kävi ottaan myös kaulakatetrista näytteen, päikkäpolin hoitaja ei sitä rohjennu tehä ku ei ollu koskaan moista temppua tehny. Käytiin lääkärin kans hieman keskustelu tästä:
Nii mielellään ne aina antas, tietystiki, antibioottia ja liuoksena suoneen. Suunnitelma oli että tämä satsi kolmesti päiväss eli 6dl. Se on tätä nykyä 60% mun päivittäisestä nestemäärästä joten en ihan suostunu moiseen kauppaan. Niinpä jatko meneeki nyt nii että tätä, vähän voimakkaamåaa vaan, menee kerran päivässä ja vancociniä joka toinen päivä. Eli mahollisimman vähän mitää turhia nesteitä i.v.:sti.
Eihän sitä vancociniä muuten vaan ku on se clostridiumin lahja. Pirulainen iskee varmasti heti ku kolmen metrin etäisyydellä minusta edes puhutaan anribiootista.
Ken tästä ovesta käy, saa kaiken toovon heittää. Tai sitte ei.
Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää... Tässä on kyllä tragikomedian ainekset koossa. Perhana, nyt taittukoon se kuume ja tulehdus. Huutokaupassa oli pelekkää törkyä, kysy vaikka Outilta. Mutta ymmärrän kyllä, että peruminen harmittaa. Seuraavalla kerralla tehdään pikareissut stte ja eväät messiin, tänään oli vain kylmä työväentalon sali ja meklarin ankeat jutut. Hyvää yötä OYS:iin, nähdään pian.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista