Final countdown

Moi. Täälä väsyny bloggari yrittää parhaansa mukaan saaha jotai järjellistä tekstiä suolletuksi. Se jää nähtäväksi mitä tulee mutta koitetaan.

Eilinen retki on ohi ja oli oikei mukavaa. Lähettiin yhentoista maissa ajeleen ja mentiin suoraan Ikeaan. Ei ostoksille vaan syömään. Ilman ensimmäistäkään ostosta suorinta tietä ulos ja kaupungille. Sielä kierreltiin sen verran että suurin shoppailuinto oli jo laantunu ku päästiin takas Ikeaan. Ostin sieltä pari lipastoa ja lampun. Vanha 50-lukulainen lipasto saa uuden kodin ja ostin tilalle kaks tilaihmettä. Täälä ei ihan kauheesti oo säilytystilaa nii sitä tulee nyt passeli määrä lisää. Onpahan sitte tekemistä kotona ku siivuaa kaappeja ja järkkää kamat uuestaan. Lampun tartten pd-koneen luo ku ei taia tuo tunnelmavalo ihan riittää valaistukseksi koneen kans. Käytiin isän luona tullessa ja kotona olin siinä yhentoista kähmässä illalla. Lähes koko päivä jaloillaan ja kävellessä, on melko hyvä suoritus multa. Isän tykönä ei vieläkään tuntunu fyysisesti raskaalta vaikka nukahinki tuoliin ku poristiin siinä.
Kotona valvoin yli kahteen ja aamulla seiskala ylös ja hoitoon. Sielä nukuin 2.5h. En tiiä mikä meni laskuissa pieleen mutta otin painon sinne mennessä ja sen mukaan laskin paljoko poistetaan. Sain tulokseksi 3.7l mikä kuulostaa melko julmalta poistolta mutta alotettiin sillä. Puoli tuntia ennen hoidon loppumista alko mahassa kiertää ja pyysin etä katotaan verenpaine ja se oliki 67/43. Outo juttu ku päässä ei tuntunu miltään. Otettiin poisto pois päältä ja 20 min päästä lopetetiin koko hoito ku paineet oli edelleen alle sadan. Jaloista veti suonta mitä mulle ei oo käyny kertaakaan dialyysiaikana. se on merkki siitä että on imetty liian kuivaksi. Lopulliseksi poistksi jäi 3.2l. Ku veret paöautettiin, nousi yläpaine vähän yki sataan ja söin siinä sängyllä ja istuskelin vähän aikaa ja olo oli jo ihan jees. Kävin vielä äitillä hoidattamassa täppärin kuntoon ja tulin kotia. Aikeena oli nukkua mutta tässä mää vielä kökötän, silmät ristissä.

Huomena on sitte se suuri päivä ku alotan pd-hoidot. Mahtavaa! Alkuun opetellaan käsinvaihto ja sitä teen nii kauan että sähkäri käy ja saan koneen kotia. Koneen kans on sitte uus koulutus mutta tärkeintä tässä on nyt se että pääsen tuosta nesterajotuksesta. Mää nii iloitsen että saan juua sillo ku janottaa, tai vaikka ei janottaiskaan. Suosittelen jokaista testaamaan, miltä tuntuu olla päivä 1200ml:n nesterajotuksella. Moni hemopotilas joutuu olemaan jopa 800ml:n varassa ja se jos mikä, on vähän. Tai ees laskemaan, mihin kellon aikaan mennessä tulee 1200ml täyteen juomista ja ruuista. Veikkaan että ennen puoltapäivää jokaisella joka käy töissä taikoulussa. Tai edes jättäkää juomatta sillo ku oikein janottaa, Lupaan että ottaa päähän ja pinna kiristyy.
Onneksi se on pian huono muisto vain.

Julmustia ei Hapiksesta löytyny muualta ku Ikean raflasta ja sitä pullollinen juotiin. Luulin että se on kola-pohjasta mutta onki omenamehusta valmistettua joten passaa myös dialyysipotilaalle. Vaikka ne jäi ostamatta, on mulla ihan hyväkokoelma erilaisia mehuja jääkaapissa oottamassa juojaa. Äiti laitto vielä matkaan mansikkasoppaa. Oi voi, ihanaa!

Alan päikkäreille ja palaillaan varmaanki jo huomenissa. Moikka!