Miniloma mökillä

Terveppä terve. Tekis mieli sanua että pitkästä aikaa mutta ei siitä taia olla kovinkaan pitkä aika ku viimeksi höpöttelin. Tuntuu vaan ku olin viime yön mökillä. Sellanen miniloma ennen ku uuet tuulet taas alkaa puhaltaa.

Eilen tuli päätös soskusta ja se lähtee takas oiottavaksi. Yks lasku, summaltaan n.340€, ei ollu löytäny perille ja se puuttu kokonaan päätöksestä. Pari muuta kohtaa oli joissa oli jotai hämminkiä, joten pitää laittaa oikasupyyntö tai -vaatimus vai mikä lie onkaan.
Eilen oli soittotunti ja kävin sielä. Vanhojen hiomista ja palkeenkäyttöä pitää nyt alkaa opetella enempiki. Tähän asti se on ollu sellasta että pieni henkäys kerrallaan ja soittaminen kuulostaa keuhkotautisen hengen haukkomiselta. Sen kuulemma oppii... Siihen minäki luotan.
Mentiin mökille yöksi. Mukavaa oli lämmitellä takkaa ja saunaa. Naapurit kävi vielä iltakahvilla. Saunasta tuli mieleen että mun alkoholinkäyttö on ollu melko reipasta kuluneen viikon aikana, jos vertaa vaikka kuluneeseen vuoteen. Oon juonu kolme kaljaa niikon sisällä! Mopo on lähteny vähän keulimaan, vaan maistuuhan se hyvältä saunan jälkeen ku on ollu vähällä nesteellä. Pitää kyllä laittaa joku raja siihenki ku äkkiä siitä kertyy nestelastia. Alkoholi ei siis oo kielletty, maksahan mulla toimii ihan normaalisti. Nesteen vuoksi vaan oon koittanu välttää kaljaa.

Aamulla tehtiin vähän lumitöitä. Nyt ku on ollu niin vähäluminen talvi nii lumiaura tahtoo pukata pihatien kivet mennessään mettään. Nyt oli satanu vähän lunta ja oli lämpöasteita nii sen vähäsen lumen sai hyvin juntattua tielle että se jäätyis siihen ja nurmikkoki säästyis pahimmilta raapasuilta. Äiti junttas lunta kelkalla ja minä putsailin kolalla ovien edustoja ja kulkuväyliä. Mukavaa puuhaa tuo lumenluonti on, ei käy kieltäminen. Tietysti jos sitä pitäis tehä 5kk joka toinen päivä isolla pihalla ni en välttis kovin kehuis sitä mukavaksi. Näin harvakseltaan se kyllä mulle passaa.

Luonnon keskellä saa monesti nauttia mitä ihmeellisimmistä luontoelämyksistä. Eilen näin miten naali ajo jäniäisen puuhun. Todistusaineistoa:

Siinä ku pihatöitten jälkeen tyytyväisinä kateltiin kättemme jälkiä, hymyili kelkkaki silmät suurella meille:

Tullessa käytiin syömässä autoskeidalla ja kotona otin parin tunnin päikkärit.
Huomena makkari saa kunnon siivouksen ja pitää möbleerata se siihen kuntoon että koneen voi viikolla tuua sinne. Siinä sitä on taas oppimista mutta kai sitä on turha stressata vielä, ihan ku ei muuten ois asioita mielen päällä.
Taisin muuten tänään keksiä mikä mua tässä nykkysessä tilanteessa stressaa. Se, että mulla on sellaset kilo-pari jatkuvasti nestelastia ja mietin sitä ihan koko ajan. Vahvempia nesteitä ei tullu apteekista eilen, vaikka ne oli tilattu. Jäivät jälkitoimitukseen ja hain sairaalasta sitte pari vahvaa pussia että pärjään maanantaihin. Nesteitä pitää rajottaa vielä tiukemmin ku hemohoidossa. Tai siis mun henkinen rajote on tiukempi nyt. Ku hemossa tiesi että n. joka toinen päivä pääsi lastista eroon vaan nyt ei tiiä millon pääsee. Uskon että sitte ku saan yökoneen ja toimittavat ne vahvat nesteet, niitä ku voi käyttää sitte konehoidossaki siten että vaihtaa esim kerran päivällä. Tästä johtunee kaikki unohtelut ja väsymyski osittain yms. selkiät stressin oireet. Onneksi pian helpottaa, taas.

Ystävänpäivä päättyy ihan näillä näppäimillä mutta ei liene myöhästä toivottaa sitä vieläkään. Hyvää ystävänpäivää kaikille! Pidetään huolta toisistamme. Moikka!