20.6.2013 jja 2014

Hyvää juhannusta, ystävät! Täälä sitä mökillä ihimetellään. Keli on kaikkia muuta ku keskikesän vaatimaa, lämmintä ja kaunista. Tai no kaunista joo, mutta lä,mmintä ei. Vähää vaille että vettä sattaa.
Päivä on menny mukavasti puuhaillesa. Välillä vähän tirsaa ja sitte taas jottai pientä ja passelia. Niinku varmaan huomaatte, ei mulla oo taas(kaan) mittään asiaa, joten pidemmittä puheitta hyvät jussit ja olokaahan nätisti!
Loppuun vielä vähän edellis jussista.

20.6.2013
Torstaiaamu valkeni sekavisa tunnelmisa. Yö oli menny vaihtelevasti nukkumalla ja jutustelemalla hoitajan kans. Kello ku löi kaheksan, soitin äitille pikasen puhelun, että peruu hammaslääkärin. Tein sen varkain, sillä puhelinta ei saanu pittää osastolla päällä  laitteitten vuoksi. Ei mulla kyllä käyny ees mielen vieresä, että haluasin jutella puhelimesa kenenkään kans. Sosiaaliset suhteet oli viiminen asia mikä askarrutti.
Isä tuli aamulla kattomaan ja mulla pääsi helpotuksen itku. Olihan se vähän pelottava tilanne kaikkien kaikkiaan. Äitiki tuli sitte pian ja mua lähettiin viemään leikkuriin kaulakatetrin laittua varten.
Katetri laitettiin paikallispuudutuksella. Rintaan jää katetri, missä on kaks ulostuloa, vena ja erteria ja katetrin pää mennee sydämen oikiaan kammioon, misä on verta ikäänku lammikkona, mistä sitä on helppo juoksuttaa hemodialyysikoneeseen)  Toimenpide oli meleko epämukava, mutta päätin, että tää menee iisisti. Kirurgi kehotti miettiin mukvaia aioita ja mietin, miten Sanna ja lankomies seilailee auringonpaisteesa ja nauttii kesästä. Rolleki kävi mielesä, mutta meren lliplatus voitti koiran hästäämisen noin niinku rauhallisuuesa ajatuksen tasolla. Sen jälkeen röntgenistä tulivat kuvaamaan, että katetri on oikiasa paikasa. Sitte tuliki jo dialyysistä täti koneen kans ja alotettiin ensimmäinen hemodialyysi.
Isä ja äiti taisivat olla molemmat ihan yhtä pihalla ku minäki, kaikesta. Kyselivät jotai hoitajalta ja minä pöllämystyneenä kuuntelin vieresä. Koitin välillä nukahtaa, kestihän hoito 4h ja edellinen yö oli menny huonosti.
Hengittäminen oli tosi raskasta. Dialyysillä poistettiin 4l nestettä ja ottelin toiveikkaana, että hengittäminen vähän helepottas. Nii ei kuitenkaan käyny. Niinpä happinaamari vaihettiin astetta tanakampaan. Tää erillinen laite avusti hengittämisesä, se ikäänku hengitti puolesta. Sen avulla pystyin oleen yskimättä. Miinuksena oli se, että se oli nii kova ääninen, että en kuulllu ku ihimiset ympärillä puhu. Koin oloni kovasti eristetyksi, ku en voinu puhua ihmisten kans enkä kuullu mitä mulle sanotaan. Välillä otin laitteen pois, mutta ei siitä yskimisestä tullu loppua, ni piti aina laittaa takas. Sen laitteen avulla sain kuitenki yöt nukuttua tosi hyvin.