Perjantaina olin koko päivänlapsuudenystävän luona. Ollaan kohtalotovereita ja tutustuttu pentuna sairaalasa. Monta kepposta on yhesä tehty ja niitä on mukava muistella näin jäläkikätteen. Toki juteltiin monesta muustaki asasta, ku kepposteluista. Ku juttelee ihmisen kans jolla on sama perussairaus ja sairastanu sitä yhtä kauan, on puhuminen nii paljo helpompaa ku monelle muulle, tavisystävälle. eikä tavisystävä välttis jaksa kuunnellakaan, ku jauhaa jostain sokereista, hiilareista, insuliinihoiosta yms. ei-niin-kiinnostavasta.
Perjantai-iltana nousi vähän lämpöä. Yötä vasten otin flunssalääkettä ja oon syöny sitä tähän sunnuntaiaamuun asti. Nyt tuntuu että lämpöily ois ohi, tai ainaki tällä haavaa pois.
Eilinen meni kaupungilla. m&m soitti että tulla messii ku ystävä oli tullu kaukaa Savonmaalta käymään. Siinä me sitte kikkailtiin kaupungilla paikasta toiseen, käytiin syömäsä ja joku saatto vähän juuaki jotai. Mukava päivä kaikkinensa. Illalla tulin kotia ku olo kävi raskaaksi. Ei tuommonen kylmässä riekkuminen varmaan tee kauheen hyvvää flunssaselle.
Tännään oon nukkunu pitkään ja ottanu iisisti. Arvelin että heti ku pääsin jonoon, stressi oottamisesta laukes ja nousi kuume. Kouluaikana kävi monesti nii, että ennen ku lähin kotia lomalle, (opiskelin Satakunnasa) sairastuin ja jouduin sairaalaan. Jospa se menis ohi ja jonotus sais jatkua entisellään. Tiistaina on pd-polilla käynti ja siksi pitäs kyllä olla jo ihan terve, puottavat pian listalta pois jos oikei äityy sairastelemaan. Ja sitähän minä en halua.
Mukavaa sunnuntai-iltaa. Moikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti